Porukasta eristäminen on yleinen kiusaamistapa – myös työpaikoilla

Lifestyle · Terhi Piiroinen

Ennen kutsuttiin erakoksi ihmistä, joka ei osallistunut kylän tai yhteisön elämään. Nykyään yhä useampi suomalainen on eristäytynyt muista ihmisistä. Siinä missä ennen koko suku teki tilan työt, kasvatti lapset yhdessä ja talot kunnostettiin talkoovoimin, on nykyään oletuksena selvitä kaikesta yksin ja omin voimin.

Sama ilmiö toistuu työpaikoilla. Tuoreen Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrin mukaan joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työyhteisössään. Sosiaalista ulossulkemista kokee joka kuudes suomalainen, mutta ulossulkeminen on yleisempää alle 30-vuotiailla.

Työterveyslaitoksen mukaan sosiaalinen eristäminen on yksi työpaikkakiusaamisen muoto. Sosiaalinen ulossulkeminen, eli ostrakismi, on tahallista tai tahatonta toimintaa, jossa jätetään toinen huomiotta. Toistuvasti ostrakismia kokee jopa 13 prosenttia alle 30-vuotiaista.

– Sosiaalinen ulossulkeminen ja siitä aiheutuva yksinäisyys voivat aiheuttaa vakavia seurauksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Yksinäisyydestä olisi tärkeä puhua myös työyhteisöissä matalalla kynnyksellä ja varmistaa, että työskentelytavat eivät salli sosiaalista ulossulkemista. Yhdessä, kaikkia vastuuttamalla voidaan rakentaa työkulttuuria, jossa ketään ei jätetä yksin. Erityisen tärkeää on pitää huolta työuran alkumetreillä olevista työntekijöistä, toteaa HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander.

Barometrista ilmenee, että jopa joka neljäs suomalainen tuntee yksinäisyyttä työyhteisössään vähintään silloin tällöin. Työn ulkopuolella yksinäisyyttä kokee joka kolmas suomalainen. Jatkuvaa yksinäisyyttä kokee sekä työssä että työn ulkopuolella joka kymmenes. Kyselyyn vastasi 1.024 työelämässä olevaa 18–69-vuotiasta suomalaista.

– ­Vietämme töissä suurimman osan valveillaoloajasta ja työelämän sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. On tärkeää tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat työelämän yksinäisyyteen. Lisäksi on etsittävä yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja rakenteellisia keinoja vähentää yksinäisyyttä. Yksinäisyys ei koskaan saisi jäädä vain sitä kokevan harteille. Vastuulliset ja välittävät työyhteisöt ennaltaehkäisevät ongelmia, eivätkä jää sivustaseuraajiksi, sanoo yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki.