Pölyttäjähyönteisten on maailmanlaajuisesti havaittu vähentyneen. Tärkeimmät syyt pölyttäjien ahdinkoon ovat ravinnon väheneminen ja torjunta-aineiden käyttö. Turussa ryhdytään selvittämään, mitä kaupunkiympäristön kasveja pölyttäjät suosivat mieluiten. Tulevaisuudessa näitä ravinnonlähteitä voitaisiin lisätä kaupunkeihin.
Turun kaupungin alueelle tuodaan tällä viikolla mehiläispesiä, jotka ovat osa Luonnonvarakeskuksen pölyttäjätutkimusta. Pesistä kerättävistä siitepölynäytteistä tutkitaan, millä kasvilajeilla mehiläiset ovat vierailleet ravinnonhaussa. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti kaupunkipuiden merkitys pölyttäjien ravinnonlähteenä.
Mehiläispesät tuodaan tutkimukseen valituille neljälle alueelle: keskustaan Puolalanpuistoon, Urheilupuistoon, Kupittaanpuiston lintulammikon aitaukseen ja Majakkarantaan. Pesät aidataan, jotta lemmikit tai pienet lapset eivät pääse vahingossa liian lähelle pesää.
Kaupunkipuiden merkitystä pölyttäjien ravinnonlähteenä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Puilla on suuri mahdollisuus tarjota ravintoa pölyttäjähyönteisille, sillä kukkia syntyy valtava määrä pinta-alaa kohti. Tuttujen kirsikka- ja omenapuiden lisäksi hyönteispölytteisiä ovat muun muassa pajut, vaahterat, pihlajat ja lehmukset. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä puulajeja pölyttäjät suosivat ravinnonlähteenä.
Pölyttäjien väheneminen on huolestuttavaa, sillä 88 prosenttia tunnetuista kasveista on eläinpölytteisiä. Myös ihmisen käyttämistä viljelykasveista 70 prosenttia tarvitsee eläinvälitteistä pölytystä tuottaakseen satoa. Pölyttäjähyönteisten hyvinvointi vaikuttaa siis suuresti villien kasvien monimuotoisuuteen ja ihmisen ravinnonsaantiin.
