Suomalaisten arvellaan saavan yli miljoona punkin puremaa vuosittain. Valtaosa puremista on oireettomia. Borrelioositartunnan saa arviolta noin 10.000 suomalaista vuosittain. Se on puutiaisten, eli punkkien levittämä bakteeritauti.

Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin yhteys yleisen geenimuodon ja borrelioosin välillä. Iholle erittyvät proteiinit vaikuttavat borrelioosin riskiin. Tutkimus osoitti, että SCGB1D2-geeni tuottaa iholle ja hikeen erittyvää sekretoglobiiniproteiinia, joka hillitsee borrelioosibakteerien kasvua. Geenin heikommin toimiva muoto puolestaan lisää borrelioosin riskiä.

– On tärkeä muistaa, että tämä löydös ei kerro yksilön tautiriskistä, vaan auttaa ymmärtämään biologisia reittejä sekä löytämään uusia tautimekanismeja, tutkimuksen vetäjä Hanna Ollila Helsingin yliopistosta toteaa.

– Emme tiedä tarkasti, miten proteiini estää borrelioosibakteerien kasvua, mutta toivomme, että voimme hyödyntää proteiinia lääkekehityksessä ja mahdollisesti joko estää borrelioosin kehittymistä tai hoitaa infektioita, jotka eivät reagoi antibiootteihin, toteaa tutkimuksen toteuttanut tutkijatohtori Satu Strausz.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Stanfordin yliopiston, Harvardin yliopiston ja MIT:n kanssa.