Tämä ei ole maksettu mainos, vaan tosielämän kokemukseen perustuva kirjoitus kesäreissun varrelta. Poikkesimme Tammisaaressa ihailemassa aurinkoisen päivän iltaa saaristosta kotiinpäin ajaessa. Pysähdyimme hetken mielijohteesta italialaista jäätelöä rannassa myyvälle kojulle. Jäätelökioskin ikkunassa oli lappu, jossa kerrottiin jäätelön tulevan Italiasta ja sen raaka-aineina käytettiin pelkästään tietyn kylän paikallisten tuottamaa maitoa.
Ostimme kaksi jäätelöä, joista toinen oli mansikkaa ja toinen hasselpähkinää. Vohveliin ujutettu pallo oli valtavan kokoinen, mutta silti edullinen. Ensimmäinen lipaisu sai aivot räjähtämään. En ollut koskaan eläessäni maistanut yhtä herkullista jäätelöä, ja voin kertoa, että olen syönyt jäätelöä tähän ikään mennessä paljon. Todella paljon. Ehkä jopa liikaa. Paikka on nimeltään Anri’s Italian Ice Cream.
Italialainen jäätelö onkin maailmankuulua, eikä syyttä. Siinä yhdistyy käsityöläisperinne, laadukkaat raaka-aineet ja erilainen valmistusmenetelmä kuin tavallisessa ja meille tutussa jäätelössä. Sen tekemiseen käytetään maitoa ja usein tuoreita hedelmiä tai pähkinöitä. Jäätelön salaisuus piilee ilman määrässä ja massan koostumus on täyteläisempi ja maku intensiivisempi. Luonnollinen jäätelö ei myöskään hehku neonväreissä. Kannattaa myös huomioida, että se sulaa nopeammin ja on pehmeämpää. Lisäksi maku koostuu aidoista raaka-aineista, eikä keinotekoisista aromeista.
Tämän jäätelökesän muistan.
