Suomessa uutisotsikoiden trendinä on tähän aikaan vuodesta päivitellä joko talven yllättäneen tai sitten sitä, että talvi on myöhässä. Molempien ilmiöiden tarkoituksena on uskotella sääolosuhteiden olevan jollain tapaa poikkeuksellisia.
Todellisuudessa säät vaihtelevat ja se on normaalia. Ensilumen ajankohta vaihtelee eri vuosien välillä ja on tehnyt sitä ihmiskunnan historian ajan.
Tilastot osoittavat pysyvän lumen saapuvan suurimpaan osaan Suomea lokakuun loppupuolella tai marraskuussa, kun taas lounaisrannikolla ja Helsingin seudulla ajankohta on yleensä aina vasta marraskuun loppupuolella.
Ainoastaan käsivarren Lapissa ensilumi sataa keskimäärin syyskuun lopussa, mutta joskus vasta lokakuun puolessa välissä.
Helsingissä keskiarvo ensilumen satamiselle on marraskuun 18. päivä. Toisin sanoen ensilunta voi rauhassa odotella pääkaupunkiseudulla vielä useamman viikon ajan ilman, että kyse olisi poikkeuksellisesta säätilasta. Monina vuosina maa on ollut lumeton vielä marraskuun lopussakin. Tämä on normaalia.
Jyväskylän korkeudella lumi vakiintuu yleensä marraskuun alun ja puolivälin välillä. Tilastojen perusteella sielläkin on ollut runsaasti vuosia, jolloin pysyvä lumipeite on satanut vasta marraskuun loppupuolella.
Myös menneitä talvia on kutsuttu tiedotteissa ja otsikoissa vähälumisiksi tai poikkeuksellisen vähälumisiksi, vaikka tilastot kertovat muuta ja lumenmäärä voi vaihdella runsaastikin vuosien välillä. Sekin on normaalia, että välillä on vähemmän lunta ja joskus enemmän.
Kun media tai muu instanssi seuraavan kerran kertoo otsikoilla talven olevan myöhässä, kannattaa vilkaista historiaa. Suomessa on nähty samanlainen sääkehitys kymmeniä kertoja ennenkin, eikä tänäkään vuonna säässä ole mitään poikkeuksellista.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten ensilumi, lumi, lumisade tai laajemmin aihealueesta Viihdeuutiset.
