Suomi päätti hiljattain virallisesti, että kaikki kansalaisuutta hakevat joutuvat vuoden 2027 alusta lähtien osoittamaan kelpoisuutensa erillisellä kokeella.
Suomen kansalaisuuden ei tule olla oletusarvoista, vaan silloin täytyy osoittaa tuntevansa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja kulttuuria. Tuntemusta mitataan uudella kansalaisuuskokeella.
Suomi seuraa muita Euroopan maita
Tasavallan presidentin vahvistama lakimuutos määrittelee, että Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää yhteiskuntatiedon osoittamista. Suomi seuraa kokeen myötä monia muita Euroopan maita. Kokeen lisäksi kansalaisuuden saamisen ehdot ovat kiristyneet usealla muullakin tavalla viime vuosien aikana.
Mutta mitä kansalaisuuskokeessa oikeastaan kysytään? Sisäministeriön kansalaisuuskoetta valmistellut työryhmä on avannut asiaa poikkeuksellisen tarkasti jo ennen lain voimaantuloa.
Työryhmän mukaan kokeessa voidaan testata muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien tuntemusta, yhteiskuntatietoutta, Suomen historiaa ja maantiedettä, arjen taitoja, suomalaisia tapoja ja arvoja, turvallisuutta sekä digitaitoja.
Käytännössä hakijan pitäisi ymmärtää esimerkiksi, miten suomalainen yhteiskunta toimii, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisella on, millaisia ovat viranomaisten tehtävät ja millaisiin arvoihin suomalainen yhteiskunta perustuu.
Materiaali pohjautuu pitkälti maahanmuuttajille jo nykyisin tarjottavaan yhteiskuntaorientaatioon.
Työryhmän mukaan erityisen keskeisiä aiheita ovat yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo, ihmisoikeudet ja demokratia. Lisäksi valmistelussa on korostettu sitä, että Suomen kansalaiseksi pyrkivän olisi hyvä tuntea maan asevelvollisuusjärjestelmän perusteet ja ymmärtää maanpuolustuksen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kokeesta ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä arvauspeliä. Hakijat saavat käyttöönsä ennakkoon oppimateriaalin, jonka perusteella kysymykset laaditaan.
Materiaali pohjautuu pitkälti maahanmuuttajille jo nykyisin tarjottavaan yhteiskuntaorientaatioon, jossa käsitellään muun muassa suomalaisia lakeja, työelämää, koulutusta, asumista, viranomaisasiointia, taloudenhallintaa, kulttuuria ja historiaa.
Asumisen edellytyksiä kiristetään
Koe toteutetaan digitaalisesti. Siinä käytetään todennäköisesti monivalinta- sekä oikein–väärin-kysymyksiä. Koe suoritetaan suomen tai ruotsin kielellä. Kansalaisuuskoe on viimeinen osa hallituksen laajaa kansalaisuuslain kiristämistä.
Ensin kansalaisuuden saamisen edellyttämä asumisaika pidennettiin viidestä vuodesta pääsääntöisesti kahdeksaan vuoteen. Sen jälkeen kiristettiin toimeentuloedellytyksiä, henkilöllisyyden selvittämistä koskevia vaatimuksia, nuhteettomuusarviointia sekä kansalaisuuden menettämistä koskevia sääntöjä.
Vuoden 2027 alusta lähtien hakijan on tämän lisäksi osoitettava tuntevansa suomalaisen yhteiskunnan toimintaperiaatteet.
Sisäministeriön työryhmän mukaan kokeen tavoitteena on varmistaa, että kansalaisuutta hakevalla on riittävät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen keskeisistä arvoista. Hallituksen näkökulmasta Suomen kansalaisuus on jatkossa entistä selvemmin onnistuneen kotoutumisen päätepiste eikä pelkkä pitkän oleskelun seuraus.
Lähde: Selvitys kansalaisuuskokeen käyttöönotosta
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Suomen passi, Suomi tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
