Suomesta löytynyt meteoriitti voi tarjota uutta tietoa maailmankaikkeuden salaisuuksista. Harvinaista meteoriittia on tutkittu Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden toimesta.
Lieksasta löydettiin vuonna 2017 useita pieniä meteoriitteja. Niistä yksi, pallasiittimeteoriitti, sai nimekseen Lieksa. Muutamaa kuukautta myöhemmin löytynyt rautameteoriitti sai nimekseen Löpönvaara.
Jäänteitä asteroidien ytimistä
Rautameteoriitit ovat jäänteitä aurinkokunnan varhaisvaiheessa muodostuneiden asteroidien ytimistä. Pallasiitit ovat puolestaan jäänteitä asteroidien ydin- ja pintamateriaalien seoksista.
– Rautameteoriitit ja pallasiitit kuuluvat harvinaisimpiin meteoriittityyppeihin maapallolla, ja niiden avulla voidaan selvittää, mistä varhaiset planetaariset kappaleet koostuivat ja miten ne kehittyivät, kertoo tiedotteessa meteoriittitutkimusta johtanut geologian ja mineralogian tohtorikoulutettava Laura Kotomaa Åbo Akademista.
Löpönvaaraa analysoinut tutkimusryhmä totesi meteoriitin koostuvan pääasian kahdesta maapallolla harvinaisesta rautapitoisesta mineraalista, kamasiitista ja schreibersiitistä.
Löpönvaaran koostumus viittaa alkuperäisen asteroidin ytimen sulan ainekseen jakautuneen kahdeksi eri kerrokseksi. Meteoriitin rakenteessa on myös jälkiä kosmisesta törmäyksestä.
Rautameteoriitit ja pallasiitit kuuluvat harvinaisimpiin meteoriittityyppeihin maapallolla.
Myös Lieksa-pallasiittia kuvaillaan poikkeukselliseksi. Molemmat meteoriitit eroavat koostumukseltaan suuresti muista tunnetuista rautameteoriiteista ja pallasiiteista.
– Selvisi, että Lieksa-pallasiitti on peräisin aiemmin tuntemattomasta emokappaleesta. Muiden Lieksan meteoriittien, mukaan lukien Löpönvaaran, emokappaleiden yksityiskohdat ovat kuitenkin edelleen hämärän peitossa, Kotomaa kertoo.
Tutkimustulokset julkaistiin Meteoritics & Planetary Science -tiedelehdessä. Löydöt ovat merkittäviä siksi, että saman putoamisen yhteydessä löytyi sekä rautameteoriitti että pallasiitti — mikä on maailmanlaajuisesti erittäin harvinaista.
Tämä tarjoaa tutkijoille poikkeuksellisen mahdollisuuden vertailla kahta eri meteoriittityyppiä, jotka ovat todennäköisesti peräisin samasta alueelta aurinkokuntamme varhaishistoriassa.
Schreibersiitti on tutkijoita kiinnostava mineraali myös siksi, että sen on arveltu toimineen fosforivarastona, joka saattoi myötävaikuttaa elämän kemiallisten rakennuspalikoiden syntyyn varhaisessa maapallossa.
Lähteet: Meteoritics & Planetary Science, Geologian tutkimuskeskus.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten meteoriitti tai laajemmin samasta aihealueesta Viihdeuutiset -osioistamme.
