Huonosti nukutun yön jälkeen ei onnistu mikään. Olo on tuhnuinen ja aivoissa tuntuu olevan hiekkaa. Väsyneenä voi myös tehdä huonoja päätöksiä. Uuden tutkimuksen mukaan univaje voi vaikuttaa paljon vakavammissa tilanteissa, kuten poliisikuulusteluissa.
Murhat tapahtuvat usein öisin. Tilanne voi jäädä kummittelemaan tekijöiden tai silminnäkijöiden mieleen. Taustalla voi olla jo entuudestaan väsymystä ja kuormitusta. Univelka tekee tepposet aivoille.
Kyky muistaa oikein heikentyy väsyneenä
Iowa State University -yliopiston tutkijoiden mukaan väsymys voi heikentää ihmisen kykyä muistaa tapahtumia, arvioida tilanteita ja vastustaa painetta esimerkiksi kuulustelussa. Tutkimus julkaistiin Psychology, Public Policy, and Law -tiedelehdessä. Tutkimuksen mukaan rikosoikeusjärjestelmässä kohdataan usein ihmisiä, jotka ovat valmiiksi väsyneitä.
Kuulusteltava on voinut tulla paikalle pitkän työpäivän jälkeen, olla odottanut poliisiasemalla tuntikausia. Henkilö voi joutua kuulusteltavaksi myöhään illalla, jolloin vireystila on luonnostaan alhainen. Psykologian professori Zlatan Krizan korostaa, että univaje vaikuttaa suoraan ajatteluun, harkintakykyyn ja muistamiseen.
Juuri nämä tekijät olisivat tärkeitä esitutkinnan kannalta. Kuulusteluissa olisi hyvä puhua totta, ellei halua estää totuuden esille tulemista. Tutkimuksen mukaan väsymys voi vääristää lausuntoja kolmessa vaiheessa.
Ensinnäkin se vaikuttaa jo ennen kuulustelua, koska väsymys heikentää muistia. Univelkaa voi olla kertynyt stressin, päihteiden tai esimerkiksi tavallisen pikkulapsiperheen arjen vuoksi. Toiseksi se vaikuttaa heti ensimmäisessä kontaktissa viranomaisiin. Väsynyt ihminen voi vaikuttaa epävarmalta tai sekavalta.
Kolmanneksi se vaikuttaa itse kuulustelussa, jossa väsynyt henkilö on alttiimpi johdatteleville kysymyksille ja paineelle. Tutkijoiden mukaan vakava univaje voi myös lisätä riskiä väärille tunnustuksille.
Väsymys voi vääristää lausuntoja kolmessa vaiheessa.
Kun ihminen on äärimmäisen väsynyt, hän saattaa keskittyä vain tilanteen lopettamiseen mahdollisimman nopeasti eikä enää arvioi päätöstensä seurauksia pitkällä aikavälillä. Toisaalta väsymykseen on turha vedota enää jälkikäteen, jos on osoittanut olevansa kuulustelukunnossa.
Tutkijoiden mukaan oikeusjärjestelmässä pitäisi ottaa univaje huomioon samalla tavalla kuin esimerkiksi päihtymys tai kognitiiviset häiriöt.
He ehdottavat, että kuulusteluissa dokumentoitaisiin tarkemmin esimerkiksi kellonaika, kuulustelun kesto sekä mahdolliset merkit kuulusteltavan väsymyksestä. Krizanin mukaan tavoitteena on totuus ja oikeudenmukaisuus, eikä ihmisten vireystilaa voi sivuuttaa.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten univelka, väsymys tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
