Viranomaisposti on tullut huhtikuusta lähtien ensisijaisesti Suomi.fi-palveluun. Digi- ja väestötietoviraston mukaan palvelun käyttäjämäärä kasvoi yli 800 000:lla kahden viikon aikana uudistuksen jälkeen.
Suomi.fi-viestit olivat 29. huhtikuuta käytössä jo 3,5 miljoonalla ihmisellä. Kasvua on ollut kaikissa ikäryhmissä.
Palvelun uudistus aktivoi huijarit
Uudistus on saanut myös rikolliset liikkeelle. Pelkästään Itä-Suomen poliisin tietoon tuli maaliskuun aikana 172 tietoverkkoavusteista petosta, joissa korostuivat erityisesti Suomi.fi-palvelun nimissä lähetetyt huijausviestit.
Poliisi toteaa erehtymisen voivan olla helppoa. Suomi.fi-palvelusta lähetetään todellisuudessakin ilmoitus uudesta viestistä käyttäjän sähköpostiin.
On kuitenkin olemassa tapoja erottaa huijausviestit todellisista Suomi.fi-viesteistä. Suomi.fi-palvelusta lähetetään viestejä vain sähköpostitse. Suomi.fi ei koskaan lähetä viestejä tekstiviestinä tai esimerkiksi Whatsapp-pikaviestipalvelussa.
Todelliset Suomi.fi-viestit eivät lisäksi sisällä linkkiä, jonka kautta käyttäjää kehotettaisiin kirjautumaan tai tunnistautumaan palveluun.
Älä koskaan mene Suomi.fi-palveluun hakukoneen tulosten tai linkkien kautta.
– Jos saat Suomi.fi-palvelun nimissä viestin, jossa on linkki kirjautumiseen, kyseessä on huijaus, toteaa Itä-Suomen poliisin tiedotteessa rikoskomisario Juha Leinonen.
– Oikea tapa kirjautua Suomi.fi-palveluun on kirjoittaa verkko-osoite kokonaisuudessaan selaimeen osoiteriville tai käyttää Suomi.fi-mobiilisovellusta. Älä koskaan mene Suomi.fi-palveluun hakukoneen tulosten tai linkkien kautta, Leinonen ohjeistaa.
Rikolliset esiintyvät usein esimerkiksi pankin tai viranomaisen nimissä. Monissa tapauksissa vastaanottajan rahojen väitetään olevan vaarassa.
Huijauksissa pyritään tyypillisesti luomaan kiireen tuntua ja painotetaan toimimaan nopeasti. Siksi onkin tärkeää pitää pää kylmänä sekä perehtyä ja harkita ennen nopeiden päätösten tekemistä.
– Huijauksessa voidaan esimerkiksi painostaa uhria luovuttamaan pankkitunnuksensa tai siirtämään rahat niin sanotulle ”turvatilille”. Tällaisia turvatilejä ei ole olemassa, vaan kyse on rikollisten hallitsemista tileistä, Leinonen varoittaa.
Leinonen muistuttaa, etteivät pankit, poliisi tai muut viranomaiset muutenkaan pyydä pankkitietoja tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestitse, sähköpostitse tai viestisovelluksissa.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten internet, Poliisi Suomi, tietoturva, älypuhelin tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
