Kuluva vuosi on ollut Suomessa harvinaislaatuinen sään suhteen. Sekä myrskyjen että rajuilmojen määrä on jäänyt murto-osaan tavanomaisesta, kertoo meteorologi Sara Salonen Forecan sääblogissa.
Tänä vuonna maasalamoita havaittiin 9. syyskuuta mennessä noin 28 999 kappaletta.
Salamamäärä jäi vaisuksi
Vertailujaksosta riippuen keskimääräinen vuotuinen salamamäärä on vaihdellut Suomessa 80 000 – 130 000 paikkeilla, joten ukkoskausi 2026 on jäämässä melko vaisuksi.
– Luku jää jopa alle tavanomaisen heinäkuun salamamäärän, Salonen kertoo.
Luku ei todennäköisesti kasva merkittävästi syyskuun aikana. Keskimäärin syyskuussa havaitaan maasalamoita vain muutama tuhat kappaletta. Yli tuhannen maasalaman päiviä on ollut tänä vuonna vain seitsemän.
Vilkkain ukkospäivä oli 16. elokuuta, jolloin vuorokaudessa havaittiin yli 5 000 maasalamaa, mikä on Suomessa melko vähän verrattuna vilkkaimpiin ukkospäiviin.
Ukkosen syntyminen vaatii riittävästä kosteutta alailmakehässä, voimakkaan lämpötilaeron sekä nostomekanismin, joka laukaisee ilman kiihtyvään nousuliikkeeseen. Suomessa näyttävimmät ukkosepisodit käynnistää yleensä hellejakson päättävä kylmä rintama.
Hiljaisin myrskyvuosi viimeisten 20 vuoden aikana oli 2014.
Tänä vuonna pitkäkestoiset ja laaja-alaiset hellejaksot ovat jääneet väliin. Virtaus on käynyt kesän aikana pääsääntöisesti Pohjois-Atlantilta, mikä ei tarjoa otollisia olosuhteita voimakkaille ukkosille.
– Etelä- ja Keski-Euroopan yllä pitkään vaikuttanut korkeapaine on pitänyt kaikista lämpimimmän ilmamassan itsellään, ja siitä on saatu Suomeen lähinnä hetkittäin maistiaisia, Salonen kertoo.
Vuosi on ollut hiljainen myös myrskyjen suhteen. Myrskyjä on ollut 10. syyskuuta mennessä vain 4 kappaletta. Vertailujaksolla 2006-2025 myrskypäiviä oli vuodessa keskimäärin 29 kappaletta. Näyttää siis siltä, että määrästä ollaan jäämässä tänä vuonna alakanttiin.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan hiljaisin myrskyvuosi viimeisten 20 vuoden aikana oli 2014. Myrskypäivien lukumäärä jäi tuolloin 16 kappaleeseen.
Korkeapaine voi antaa hetkittäin periksi
Suomessa esiintyy eniten myrskyjä syys- ja talvikausina Pohjois-Atlantin matalapainetoiminnan vilkastuessa. Vuoden 2026 vähäistä myrskypäivien lukumäärää selittää osittain tammi-helmikuussa kireitä pakkasia Suomessa aiheuttanut sitkeä korkeapaine.
– Sen myötä tuulet olivat heikkoja ja sademäärätkin huomattavasti keskimääräistä pienempiä, Salonen kertoo.
Sään on ennustettu jatkuvan syyskuussa tasaisen vaihtelevana. ECMWF:n vuodenaikaennusteen mukaan sää olisi muuttumassa Suomessa tavallista korkeapainevoittoisemmaksi lokakuussa, mikä voisi tarkoittaa myrskyjen jäävän vähäisiksi myös silloin.
Salonen kuitenkin muistuttaa, että korkeapaine voi antaa hetkittäin periksi. Ennuste voi toteutua monella tavalla.
Lähde: Foreca
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten myrsky, salama, sää, ukkonen tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
