Suomi liittyy Ranskan eurooppalaiseen ydinpelotealoitteeseen. Päätös aiheuttaa luonnollisesti keskustelua siitä, mikä rooli ydinaseilla on Euroopan ja erityisesti Suomen puolustuksessa.
Moni pohtii, mitä päätös tarkoittaa tavallisen suomalaisen näkökulmasta? Selvitimme nyt mitä asia suomalaisille käytännössä tarkoittaa.
Tuleeko Suomeen ydinaseita?
Joku voi kysyä, tuleeko Suomeen ranskalaisia ydinaseita tai voiko Ranska käyttää ydinasetta Suomen puolustamiseksi ja joutuuko Suomi maksamaan Ranskan ydinaseista? Ainakaan tässä vaiheessa tästä ei ole kyse.
Suomi ja Ranska ovat käyneet aloitteesta luottamuksellisia keskusteluja sekä poliittisella tasolla että virkamiesten kesken. Nyt maat ovat julkaisseet yhteislausuman Suomen liittymisestä pelotteeseen. Seuraavaksi ryhdytään neuvottelemaan siitä, millaista konkreettista yhteistyötä Suomi ja Ranska tekevät.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron käynnisti aloitteen maaliskuussa 2026. Tarkoituksena on vahvistaa Ranskan ydinpelotteen eurooppalaista ulottuvuutta. Mahdollisen Eurooppaan kohdistuvan hyökkäyksen seuraukset voivat toisin sanoen olla niin vakavat, että hyökkäystä ei edes kannata aloittaa.
Ranska on ydinasevaltio ja pitää ydinaseensa omassa kansallisessa päätösvallassaan. Suomen liittyminen aloitteeseen ei muuta Ranskan suvereniteettia ydinaseohjelmansa suhteen.
Häkkäsen mukaan Ranskan aloite täydentää Euroopan puolustusta.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Ranskan aloite täydentää Euroopan puolustusta. Se tiivistää samalla Suomen ja Ranskan puolustusyhteistyötä. Suomen kannalta osallistumista puoltaa myös se, että esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska ovat jo samassa sopimuksessa mukana.
Suomen liittymisestä tehty päätös ei tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen ainakaan tällä hetkellä. Konkreettisen yhteistyön sisällöstä ei ole vielä sovittu. Puolustusministeriön mukaan yhteistyö voi olla eri maissa erilaista.
Se voi tarkoittaa keskusteluja Ranskan ydinasedoktriinista tai yhteisiä harjoituksia. Suomi voisi osallistua harjoituksiin esimerkiksi tarkkailijana tai tavanomaisilla sotilaallisilla suorituskyvyillään.
Pisimmälle menevänä vaihtoehtona Häkkänen mainitsee Ranskan strategisten ilmavoimien osien tilapäisen läsnäolon liittolaismaassa. Se, toteutuuko tällainen läsnäolo Suomessa, ei ole vielä tiedossa.
Ranska säilyttää itse täyden päätösvallan
Ranska ei myöskään lupaa aloitteeseen liittyville maille automaattisesti ydinaseillaan turvattua suojaa. Aloitteeseen ei myöskään sisälly Naton viidennen artiklan kaltaista velvoitetta puolustaa toista osallistujamaata.
Ranska säilyttää itse täyden päätösvallan ydinaseistaan. Se päättää myös jatkossa itse siitä, mitä se pitää niin sanottuina elintärkeinä intresseinään. Suomi ei siis saa oikeutta päättää Ranskan ydinaseiden käyttämisestä eikä Ranska lupaa automaattisesti käyttää ydinasetta Suomen puolustamiseksi.
Aloitteen tarkoituksena on kuitenkin vahvistaa Ranskan ydinpelotteen eurooppalaista ulottuvuutta. Suomella on tarvittaessa mahdollisuus tehdä aiheen ympärillä tiiviimpää yhteistyötä. Nato tarjoa Suomelle jo ydinpelotteen, joten siinä mielessä kyse ei ole uudesta asiasta.
Naton ydinpelote perustuu Yhdysvaltojen strategisiin ydinasevoimiin ja niin sanottuun laajennettuun ydinpelotteeseen. Nato korostaa myös Britannian ja Ranskan itsenäisten strategisten ydinasevoimien merkitystä koko liittokunnan turvallisuudelle.
Eurooppalainen aloite ei korvaa Naton järjestelmää
Ranskan uusi eurooppalainen aloite ei korvaa Naton järjestelmää, eikä järjestely ole Naton ydinpelotteen kanssa päällekkäinen. Suomi osallistuu Nato-maana myös liittokunnan ydinpelotetta koskevaan työhön. Ranskan kanssa tehtävä yhteistyö tulee tämän rinnalle.
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Ranska ei pyydä aloitteeseen osallistuvia maita maksamaan ydinpelotteensa ylläpidosta.
Asiassa ei myöskään ole yhteistä yhteistyömallia. Kukin maa määrittelee itse osallistumisensa tahdin ja yhteistyö rakennetaan osallistuvan maan omien intressien mukaisesti. Suuri muutos tapahtuu tässä vaiheessa maan turvallisuuspolitiikassa.
Suomi ryhtyy keskustelemaan Ranskan kanssa siitä, miten ydinpelotetta voidaan käyttää Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen ja millainen rooli Suomella voisi tässä yhteistyössä olla.
Lähde: Valtioneuvosto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, Ranska, ydinpommi tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
