Treenaaminen tekee onnelliseksi – laiskan ja aktiivisen aivoissa huikea ero

Viihdeuutiset · Annukka Heikkilä

Monet ihmiset tietävät sen hyvänolontunteen, joka valtaa niin mielen kuin kehonkin liikuntasuorituksen jälkeen. Leo Wildrich on tutkinut tarkemmin liikunnan ja onnellisuuden yhteyttä toisiinsa ja saanut selville, miten treenaaminen ja onnellisuus oikeastaan ovat kytköksissä toisiinsa ja mistä hyvänolontunne johtuu.

University of Illinois
University of Illinois

Aivot rekisteröivät treenin aloittamisen stressaavaksi hetkeksi. Kun syke kiihtyy, aivot tunnistavat tilanteen samanlaiseksi kuin ihminen olisi tilanteessa, jossa pakenisi vaaraa tai taistelisi vihollista vastaan. Keho alkaa tuottamaan eräänlaista proteiinia, joka auttaa ihmistä taistelemaan kehon stressitilaa vastaan ja antaa kestävyyttä. Kehon tuottama proteiini suojaa ja kehittää muistisoluja ja toimii ikään kuin kehon uudelleenkäynnistäjänä ja resetoijana.

Keho tuottaa treenin aikana myös toista ainetta, endorfiinia. Endorfiini lisää hyvänolon tunnetta ja auttaa kehoa jaksamaan uuvuttavassa tilanteessa. Kehon vapauttamalla proteiinilla ja endorfiinilla on samantapainen koukuttava vaikutus kuin morfiinilla, heroiinilla ja nikotiinilla. Ero on se, että liikkuminen on terveellistä ja sen jälkeinen onnellisuuden tunne ja vapautunut olo on täysin ansaittu.

Kun treeni saa päätöksensä ja stressitila loppuu ovat kehoon vapautuneet suoja-aineet ehtineet vallata urheilijan kehon ja olo on suorituksen jälkeen helpottunut, hyvä, mieli tuntuu kirkkaalta ja olo onnelliselta.

Uusimmat