Suomessa on keskusteltu viime aikoina vilkkaasti kansalaisten oikeudesta kuvata virkamiehiä heidän työskennellessään. Asia on noussut esiin muun muassa tapauksissa, joissa autoilija kuvasi videolle häntä uhkaillutta poliisia ja perheenisä kuvasi videolle lapsensa laittoman huostaanoton.

Kännykkäkameroiden yleistyessä kohtaamiset virkamiesten kanssa on aikaisempaa helpompi tallentaa videolle. Virkamiehet eivät kuitenkaan ole usein tietoisia siitä mitä laki määrää heidän työnsä kuvaamisesta. Nyt eräs kuvauskiellon sosiaalityöntekijöiltä saanut perheenisä on pyytänyt asiasta oikeusasiamiehen näkemystä. Helsingin Sanomat uutisoi tänään apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin lausunnosta.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan perustuslaissa turvattuun sananvapauteen kuuluu oikeus virkamiesten kanssa tapahtuvien tapaamisten kuvaamiseen. Kansalaisilla on oikeus tallentaa keskustelunsa viranomaisten kanssa haluamallaan tavalla, kuten esimerkiksi äänittämällä ja videokuvaamalla. Viranomainen ei voi kieltää tapaamisten ja työskentelyn kuvaamista, vaikka tapahtumat liittyisivät lapsiin ja sosiaalihuoltoon.

Tapaamisten videoiminen voi olla jopa suotavaa, sillä tallenteella kansalainen saa arvokasta todistusaineistoa virkamiehen toiminnasta mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Vuonna 2013 korkein oikeus antoi ratkaisunsa tapauksessa, jossa isä syytti ulosottomiestä lapsensa poikkeuksellisen väkivaltaisesta kohtelusta huostaanotossa. Virkamies jäi tuomitsematta näytön puuttuessa, mutta isä sai syytteen perusteettomasta ilmiannosta. Korkein oikeus kumosi lopulta isän syytteen.

Kuvatun materiaalin mahdollinen julkaiseminen käsitellään erikseen tapauskohtaisesti.