Pelastuslaitokset ja pelastusalan järjestöt ovat huolissaan siitä, miten väestönsuojien tarkastustoimintaa ehditään valvomaan ja riittävätkö resurssit laajamittaisissa, päällekkäisissä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pelastusalan resurssipula heijastuu toisin sanoen myös väestönsuojeluun ja varautumiseen.

– Alan resurssipula heijastuu myös väestönsuojeluun. Pelastuslaitoksilla ei ole riittäviä resursseja siihen ja väestönsuojien tarkastamiseen tällä hetkellä. Tämä asia pitää laittaa kuntoon seuraavan hallituksen aikana, johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo.

Pelastusalalle tarvitaan tuhat päätoimista palomiestä ja ensihoitajaa lisää. Resurssivaje näkyy myös jo osassa sopimuspalokunnista, ja tulee korostumaan harvaan asutuilla alueilla lähivuosina. Riittävä määrä päätoimisia palomiehiä ja ensihoitajia sekä toimiva sopimuspalokuntajärjestelmä ovat kriittisiä myös siinä tilanteessa, jos Suomi kohtaisi vaikeammat ajat.

Väestönsuojien kunto tulisi tarkastaa paikallisesti säännöllisin ajoin. Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon määräaikaistarkastus ja suojan tiiveyskoe tulee tehdä 10 vuoden välein ja vuosihuolto yhden vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

– Näin pitäisi tehdä, mutta säännöllistä ja organisoitua valvontaa ei ole tällä hetkellä, Mika Gröndahl toteaa.