Sesonkiajatteluun perustuvat parsaviikot yleistyivät suomalaisravintoloissa vasta 1990–2000-luvuilla, vaikka ensimmäiset ravintolat ottivat ne valikoimiinsa jo 70- ja 80-luvuilla. Esimerkiksi klassikkoravintola Kappelissa parsaa on syöty 1800-luvulta alkaen. Nykyään parsaviikot kuuluvat suomalaisten kevääseen siinä missä mämmi pääsiäiseen ja munkit vappuun.
– Parsaviikoista tuli suosittu ilmiö 2000-luvulla, kun monissa helsinkiläisravintoloissa alettiin nostaa keväisin parsaa keskiöön. Muutamat yksittäiset ravintolat viettivät parsaviikkoja jo 1970-1980-luvuilla, Hotelli- ja ravintolamuseon amanuenssi Laika Nevalainen kertoo.
– Tätä ennen sesongit huomioitiin enemmänkin niin, että kauden herkkuja tarjoiltiin osana normiruokalistaa. Kuten Kappelissa, jossa tuore parsa oli 1930-luvun kesinä ruokalistan sesonkiherkkua uusien perunoiden, korvasienien, kanttarellien, rapujen, tuoreiden tomaattien ja mansikoiden ohella. Osana juhlien ruokalistoja parsa on ollut aina, 1900-luvun alussa tosin useimmiten säilykeversiona.
Parsaviikot ovat monelle syy mennä ravintolaan ja menu tarjoaa pientä luksusta arkeen. Ravintoloille ruokasesongit ovat tärkeitä, esimerkiksi Kappelissa kevään aikana myydyistä a la carte -annoksista yli 30 prosenttia on parsa-annoksia.
– Vihreää ja valkoista parsaa keitetään meillä viikoittain 100 kiloa – ja kaikki kuoritaan muuten keittiössämme käsin, Kappelin keittiöpäällikkö Kimmo Martiskainen kertoo.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten parsa tai laajemmin tästä aihealueesta Lifestyle, Ruoka -osioistamme.
