Tampereen ilmanlaatu on Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan hyvää suurimmassa osassa kaupunkia. Selvityksessä tarkasteltiin eri tekijöiden vaikutuksia ilmanlaatuun vuonna 2021 ja leviämismallinnuksen avulla vuonna 2040.
Ilmanlaatuun vaikuttavat tulosten perusteella eniten liikenteen suorat päästöt, katupölyt sekä asuinrakennusten puunpoltto. Sen sijaan energiantuotannon ja teollisuuden vaikutus hengityskorkeuden ilmansaasteiden pitoisuus osoittautui vähäiseksi korkealta vapautuvien päästöjen vuoksi.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Tampereen keskusta-alueen ilmanlaatu on parantunut viime vuosina autoliikenteen vähentymisen ansiosta.
Typpioksidin pitoisuudet alittavat nykyiset ja vuonna 2030 tiukentuvat raja-arvot koko kaupungissa lukuun ottamatta vilkkaasti liikennöityjen väylien risteysalueita. Pitoisuuksien ennustetaan laskevan vuoteen 2040 mennessä ajoneuvojen päästökehityksen ja sähköistymisen myötä.
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet voivat sen sijaan kohota ajoittain korkeiksi erityisesti kevään katupölykaudella. Ilmatieteen laitoksen mukaan katupölypäästöihin voidaan vaikuttaa paikallisilla toimilla. Katujen tehokkaalla ja oikea-aikaisella kunnossapidolla raja-arvojen ylityksiä voitaisiin ennaltaehkäistä.
Lämmitykseen tarkoitetun puunpolton aiheuttamat bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittävät paikoin nykyisen tavoitearvon joillain tiiviisti rakennetuilla alueilla. Vuonna 2030 voimaan tuleva raja-arvo on vaarassa ylittyä merkittävässä osassa pientaloalueita.
Selvityksessä arvioitiin myös Tampereen ilmanlaadun mittausasemien edustavuutta. Arvioinnin perusteella nykyiset mittausasemat kuvaavat alueen ilmanlaatua hyvin ja edustavat erityyppisiä kaupunkiympäristöjä.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten Tampere tai laajemmin aihealueesta Koti & Asuminen Viihdeuutiset.
