Noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta asuva Marjatta oli viettämässä iltaa Helsingin Tavastialla helmikuun alussa. Puolen yön jälkeen hän päätti lähteä keikalta kotiin ja istui vahingossa väärään linja-autoon. Nainen oli nähnyt linja-auton numeron väärin ja päätyi oman kotikulmien sijaan Helsingin Malmille. Hän huomasi asian vasta perillä.
Malmilla sivullinen henkilö opasti Marjatan taksin kyytiin. Nainen istui autoon ja kertoi kuljettajalle osoitteensa. Auto lähti liikkeelle. Marjatta huomasi nopeasti, että ratin takana ollut henkilö ei osannut suomen kieltä. Kuljettaja vilkuili häntä ja puhui koko matkan ajan kaiuttimella jonkun toisen henkilön kanssa.
Marjatta yritti katsoa puhelimeltaan, minne taksi oli häntä ajamassa. Nelikymppinen nainen myöntää, että hän oli nauttinut illan aikana alkoholia ja humala oli vahva. Se ei kuitenkaan mennyt päihtymystilan piikkiin, että puhelin ei yksinkertaisesti toiminut.
– Niillä oli jotain autossa, että puhelin ei näyttänyt missä olin, Marjatta kertoo.
Autossa on todennäköisesti ollut jammeri. Marjatta ei tiennyt minne taksi vei häntä, eikä kuljettaja vastannut hänen kysymyksiinsä. Nainen yritti pyytää kuljettajaa pysähtymään, mutta mies ei reagoinut tai puhunut suomea. Marjatta meni paniikkiin. Hän ajatteli joutuneensa kaapatuksi. Puhelin ei toiminut.
– Hyppäsin isolla tiellä liikkuvasta autosta ulos. Minulla oli olo, että muuten käy huonosti. Minun oli pakko tehdä se. Ihmettelen vieläkin mitä autossa oli, että en pystynyt edes soittamaan hätänumeroon. Mietin vain, että näinkö tämä menee, näinkö ihmisiä kaapataan mukaan?
Marjatta kertoi Staralle, että kuljettaja ei pysähtynyt, eikä jäänyt tarkastamaan hänen vointiaan autosta ulos hyppäämisen jälkeen. Kuljettaja ei myöskään soittanut esimerkiksi poliisia paikalle, että asiakas oli lähtenyt karkuun.
– Muistan, kuinka kuljettaja puhui koko ajan jollekin ja bongailin jotain sanoja, joista tajusin, että minua ei olla viemässä kotiin. Oli aivan kammottava tilanne. Olisi voinut käydä tosi huonosti, ellen olisi hypännyt ulos.
– Mulla oli aika kova paniikki päällä. Sormet olin aivan jäässä. Juoksin ensin tien viereen piiloon sitä taksia, mutta se jatkoi matkaa.
Marjatta satutti kätensä ja korvansa hypätessään ulos liikkuvasta autosta. Ulkona oli -22 astetta. Paniikki oli niin kova, että hänestä tuntui, että ei osannut puhua. Marjatta yritti soittaa ympäriinsä, mutta kukaan puhelimeen vastanneista ei ymmärtänyt mistä oli kyse.
– Odotin varmaan tunteja, että pääsin kotiin. Se oli aivan kauhea yö. Se kylmyys siihen päälle. Autot eivät pysähtyneet, kun yritin huutaa apua. Olin shokissa, Marjatta muistelee.
Marjatta ei päässyt pitkään aikaan isolta tietä mihinkään, eikä hän ollut edelleenkään varma sijainnistaan. Kotimatka onnistui lopulta tielle pysähtyneen, luotettavan taksin avulla. Marjatta hakeutui myöhemmin päivystykseen. Marjatta sanoo, että hänen toinen tärykalvonsa on kaiketi puhjennut rytäkässä. Häneltä otettiin myös myrkytysnäytteet, joiden tuloksia ei ole vielä tullut.
– Se korvan kipu on kuitenkin pieni hinta siitä, mitä olisi voinut käydä. Se oli niin kammottavaa. Tein rikosilmoituksen. Puhelimessani ovat kaikkien sinä aikana soitettujen puheluiden ajat aivan sekaisin. Sitä ihmettelen vieläkin, mitä siellä taksissa oli, että en pystynyt soittamaan apua tai katsomaan karttaa.
Marjatan onni oli se, että auton takaovet eivät olleet lapsilukossa ja hän pääsi hyppäämään ulos kyydistä, mikäli suuntana olisi ollut jokin muu kuin hänen kotinsa. Marjatta ei mielellään käytä enää takseja, vaan kuljetussovellusta, joka rekisteröi tarkkaan autojen tiedot. Hän myös lähettää varmuuden vuoksi auton tiedot ystävilleen.
– Oon vaan onnellinen, että olen hengissä, mutta samalla järkyttynyt siitä, mitä täällä tapahtuu. Eikä ketään kiinnosta.
Marjatan nimi on muutettu.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten taksi tai laajemmin tästä aihealueesta Uutiset -osioistamme.
