Euroopan syyttäjänvirasto tutkii poikkeuksellisen suurta veropetosvyyhtiä Saksassa. Talousrikoksia tehtailleen liigan epäillään huijanneen noin 18 miljoonaa euroa arvonlisäveroja näennäisen elektroniikkakaupan avulla.
Kyse ei ollut tavallisesta veronkierrosta. Euroopan syyttäjäviranomaisen mukaan tutkinnan kohteena on ollut monimutkainen kansainvälinen järjestelmä. EU-maissa toimineet yritykset myivät elektroniikkaa toisilleen nopeasti vaihtuvissa ketjuissa. Rikosutkijoiden mukaan osa kaupoista saattoi ja todennäköisesti olikin täysin tekaistuja.
Mittava poliisioperaatio Saksassa
Viranomaiset tekivät tällä viikolla kahdeksan kotietsintää eri puolilla Saksaa. He pidättivät yhden epäillyn.
Tutkinnan keskiössä ovat pienet elektroniikkalaitteet. Viranomaiset eivät ole kertoneet tarkasti, mitä tuotteita tapaus koskee, mutta vastaavissa petoksissa kyse on usein esimerkiksi puhelimista, tietokoneosista, pelikonsoleista tai muista helposti siirreltävistä ja arvokkaista laitteista. Tällainen rikollisuus on toisinaan vaikeasti havaittavaa.
Pieni laatikollinen elektroniikkaa voi olla arvoltaan satojatuhansia euroja. Tavaraa voidaan siirtää nopeasti maasta toiseen lähes huomaamatta. Tutkijoiden mukaan saksalaisyhtiö osti elektroniikkaa Saksasta ja myi sitä edelleen yrityksille Italiaan, Alankomaihin, Portugaliin ja Slovakiaan.
Osa yrityksistä oli viranomaisten mukaan niin sanottuja väliyhtiöitä, joiden tarkoitus oli peittää rikollinen toiminta. Euroopan syyttäjänviraston mukaan osa yrityksistä saattoi kirjoittaa laskuja kaupoista, joita ei oikeasti tapahtunut lainkaan. Lisäksi tutkijat epäilevät, että ainakin osa samoista laitteista kiersi verkoston sisällä yhä uudelleen ja uudelleen.
Elektroniikka saatettiin myydä useiden yritysten kautta takaisin alkuperäiselle toimittajalle.
Käytännössä sama elektroniikka saatettiin myydä useiden yritysten kautta takaisin alkuperäiselle toimittajalle, minkä jälkeen sama ketju alkoi uudestaan ja samoilla tuotteilla. Petoksen vakavuus perustuu EU:n sisämarkkinoiden sääntöihin. Kun yritys myy tavaraa EU-maasta toiseen, kaupasta ei yleensä makseta arvonlisäveroa lähtömaassa. Tarkoitus on helpottaa vapaata kauppaa Euroopan unionin sisällä.
Rikolliset käyttävät tätä ominaisuutta myös hyväkseen. Yksi yritys ostaa tavaraa ilman arvonlisäveroa toisesta EU-maasta. Seuraava yritys myy tavaran eteenpäin arvonlisäverollisena, mutta ei koskaan tilitä veroja valtiolle. Sen jälkeen yritys katoaa tai menee konkurssiin.
Samaan aikaan verkoston muut yritykset hakevat valtiolta arvonlisäveron palautuksia ikään kuin kaikki kauppa olisi ollut täysin laillista. Lopulta valtio maksaa takaisin rahaa, jota ei koskaan ole oikeasti edes maksettu.
Tässä tapauksessa syyttäjänvirasto tiedottaa, että kyseinen toimintamalli toteutui Saksassa vuosina 2019–2023. Rikolliset nettosivat 18 miljoonan euroa. Saksan viranomaiset jäädyttivät omaisuutta saman summan verran.
Vastaavat alv-petokset aiheuttavat vuosittain miljardiluokan tappiot jäsenmaille Euroopan unionin alueella. Kyse ei ole mistään pikkujutusta. Käytännössä kyse on verorahoista, joilla rahoitetaan esimerkiksi terveydenhuoltoa, kouluja, poliisia, tieverkostoa ja muita julkisia palveluita.
Veropetoksiin keskittyneet rikollisverkostot toimivat usein useissa maissa samaan aikaan, käyttävät nopeasti vaihtuvia yrityksiä ja hyödyntävät kansainvälisen kaupan monimutkaisuutta. Siksi petosten tutkinta on erittäin vaikeaa ja vie runsaasti aikaa.
Euroopan syyttäjänvirasto eli EPPO perustettiin juuri tällaisia rikoksia varten. Se tutkii EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia, kuten suuria veropetoksia, EU-tukihuijauksia ja korruptiota.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Saksa, vero tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
