Sähköyhtiö Vattenfallin mukaan suomalaiset kuluttavat sähköä lähes kolminkertaisesti EU:n keskiarvoon verrattuna. Kylmässä pohjolassa arki on muuttunut pitkälti sähköriippuvaiseksi. Kyse ei ole enää vain valaisimista tai kodinkoneista, sillä sähköä käytetään autoihin, lämmitykseen ja tietotekniikkaan.
Vaihtoehtoisia energiajärjestelmiä on vähitellen purettu tai niiden käyttöä on muuten vähennetty tai jopa rajoitettu. Esimerkiksi öljylämmityksestä luopumista on tuettu valtion avustuksilla.
Sähkön kulutus lähes tuplaantunut vuodesta 1980
Venäjältä aiemmin tullut edullisempi maakaasu loppui käytännössä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Puunpolttoon ja pienpolttoon kohdistuu alati kiristyviä päästö- ja ympäristövaatimuksia. Samaan aikaan liikenne sähköistyy nopeasti ja maksaminen on muuttunut lähes kokonaan digitaaliseksi.
Tuloksena on yhteiskunta, joka toimii tehokkaasti niin kauan kuin sähköä riittää. Suomalaisten resilienssi, kriisinkestävyys, tarvitsee suunnitelmia mitä tehdä jos ja kun sähköt joskus katkeavat. Moni arjen perustoiminto pysähtyy nimittäin nopeasti ilman sähköä. Parhaiten pärjäävät he, jotka elävät energiaomavaraisesti.
Sähköyhtiön mukaan vuonna 1980 suomalainen kulutti sähköä keskimäärin noin 8.300 kilowattituntia vuodessa. Vuonna 2025 määrä oli jo yli 15.000 kilowattituntia henkeä kohden. Kasvun taustalla on erityisesti lämmityksen sähköistyminen.
1980-luvulla suuri osa suomalaisista pientaloista lämpeni vielä öljyllä. Nykyisin valtaosa käyttää sähköä, lämpöpumppuja tai niiden yhdistelmiä. Sähkö on hivuttautunut lähes huomaamatta myös kaikkiin muihinkin arjen rakenteisiin. Korttimaksut, verkkopankit ja mobiilimaksaminen tarvitsevat sähköä ja verkkoyhteyksiä.
Sähköyhtiöille tämä kehitys on luonnollisesti erinomainen asia.
Myös esimerkiksi vesihuolto toimii sähköllä pyörivien pumppujen avulla. Kaukolämpö tarvitsee sähköä kiertojärjestelmiensä toimintaan. Myös ovipuhelimet, sähkölukot, hissit, liikennevalot, kännykkäverkot ja polttoainejakelu ovat sähköriippuvaisia. Sähköyhtiöille tämä kehitys on luonnollisesti erinomainen asia.
Vielä muutama vuosikymmen sitten suomalaisessa omakotitalossa saattoi olla öljykattila, puuhella, käteistä rahaa, kylmäkellari ja vähemmän sähköstä riippuvaisia järjestelmiä. Sittemmin ihmisiä on suorastaan painostettu näistä eroon.
Samaan aikaan Suomessa on puhuttu paljon huoltovarmuudesta, kyberuhista ja infrastruktuurin haavoittuvuudesta. Myös satelliittipaikannuksen ja tietoliikenteen häiriöt ovat nousseet keskusteluun. Silti yhteiskunta rakentuu koko ajan vahvemmin yhden kriittisen järjestelmän eli sähkön varaan. Suomi on varautumisen suurvalta ja siinä edellä muita maita, ja sähköjakelun poikkeustilanteisiin täytyy jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten ilmalämpöpumppu, omakotitalo, pörssisähkö, sähkö, sähköauto, sähkökatko tai laajemmin samasta aihealueesta Koti & Asuminen -osioistamme.
