Suomessa valmistellaan parhaillaan suurta muutosta opiskelijoiden tukijärjestelmään. Hallitus haluaa korvata nykyisen opintotukilain uudella opintoetuuslailla. Se muuttaisi sekä opintorahan, asumisen tukemisen että opintolainan ehtoja.
Taustalla on hallituksen tavoite saada opiskelijat valmistumaan nopeammin ja tekemään opintoja entistä täysipäiväisemmin. Samalla järjestelmästä pyritään tekemään kannustavampi.
Opintolainahyvitys jatkossakin tärkeä kannustin
Käytännössä tämä tarkoittaa hallituksen tulkinnan mukaan sitä, että opintolainan merkitys kasvaa edelleen rahoitusjärjestelmänä. Lakiesityksessä todetaan, että tavoitteena on vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea valmistumista tavoiteajassa.
Lisäksi uudistuksen kerrotaan olevan kustannusneutraali. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoille ei ole tulossa mitään suurta rahasadetta valtion puolesta.
Jatkossa itsenäisesti asuva täysi-ikäinen opiskelija voi saada tukia yhteensä noin 1.345–1.425 euroa kuukaudessa. Tästä jopa 850 euroa on opintolainaa. Toisin sanoen noin 60 prosenttia opiskelijan tuesta on velkaa.
Alle 18-vuotiaalla vanhemman luona asuvalla opiskelijalla lainan osuus voi nousta jopa yli 70 prosenttiin koko tukipaketista. Samaan aikaan hallitus jäädytti opintorahan indeksikorotukset vuosiksi 2024–2027. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka hinnat ja vuokrat nousevat, opintoraha ei seuraa mukana.
Jos opiskelija valmistuu tavoiteajassa, valtio maksaa osan opintolainasta pois.
Myös asumistuki muuttui jo aiemmin, kun suurin osa opiskelijoista siirrettiin pois yleisestä asumistuesta takaisin opintotuen asumislisään. Lakiluonnoksen mukaan asumislisä on Helsingissä enintään 296 euroa kuukaudessa. Kuten tiedetty, niin summa ei vastaa pääkaupunkiseudun vuokratasoa.
Opintolainahyvitys säilyy edelleen järjestelmän ja uuden lain tärkeänä porkkanana. Jos opiskelija valmistuu tavoiteajassa, valtio maksaa osan opintolainasta pois. Lakiluonnoksen mukaan hyvitys on 40 prosenttia siitä lainamäärästä, joka ylittää 2.500 euroa.
Käytännössä valtio siis palkitsee nopeasta valmistumisesta, mutta vain niitä, jotka ovat ensin velkaantuneet riittävästi. Korkeakouluopiskelijan täytyy suorittaa keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tukikuukautta kohden ja vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa, eli 40 opintopistettä vuosiluokallaan, jotta opintotuki jatkuu normaalisti.
Kela voi lakkauttaa tuen
Jos opinnot hidastuvat liikaa, Kela voi lakkauttaa tuen. Lakiluonnoksessa hyväksyttäviksi syiksi mainitaan muun muassa sairaus, vaikea elämäntilanne ja lähiomaisen sairaus. Lisäksi esimerkiksi asepalvelus, vanhempainvapaat ja tietyt muut tilanteet voivat pidentää opintolainahyvityksen määräaikoja.
Mukana on myös helpotuksia opiskelijaperheille. Alaikäisen lapsen huoltaja saa korotettua opintorahaa, joka on tällä hetkellä 421 euroa kuukaudessa. Nykyiset opiskelijat kokevat olevansa monella tavalla epäreilussa asemassa aiempiin sukupolviin verrattuna.
Aiemmat sukupolvet opiskelivat usein aikana, jolloin asuminen oli halvempaa, opintotuella pärjäsi paremmin eikä korkeakouluopiskeluun liittynyt samanlaista velka- ja suorituspainetta. Lisäksi työelämään siirtyminen tapahtui vakaammassa taloudessa. Pysyviä työpaikkoja ja kohtuuhintaista asumista oli ennen helpompi löytää.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten ahdistus, eduskunta, Kela, opiskelu, yliopisto tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
