Hengitysilman laatu vaihtelee Euroopassa rajusti. Erot näkyvät suoraan ihmisten terveydessä. Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan pienhiukkaset aiheuttavat eniten kuolemia Balkanilla ja Itä-Euroopassa.
Suomi kuuluu täysin eri kategoriaan.
Bulgaria ja Kreikka myös riskialueita
Pahimmat hiukkasluvut löytyvät Pohjois-Makedoniasta, Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Albaniasta, joissa pienhiukkasiin liittyvä kuolleisuus on jopa yli 200 tapausta 100.000 asukasta kohden. Myös Serbia, Bulgaria ja Kreikka kuuluvat riskialueisiin.
Suomi taas sijoittuu aivan listan toiseen päähän. Pienhiukkasiin liittyvä kuolleisuus on vain noin 0,9 tapausta 100.000 asukasta kohden, mikä on yksi koko Euroopan alhaisimmista. Vastaavia matalia lukuja löytyy vain muista Pohjoismaista ja Islannista.
Pienhiukkaset ovat erityisen vaarallisia, koska ne pääsevät syvälle keuhkoihin ja jopa verenkiertoon. Niitä syntyy muun muassa liikenteestä, teollisuudesta, puunpoltosta ja fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi Etelä-Italiassa mitattiin paikoin yli nelinkertaisia arvoja EU:n raja-arvoihin nähden.
Vaikka ilmanlaatu on parantunut Euroopassa, niin ongelma ei ole kadonnut. Yli 90 prosenttia eurooppalaisista altistuu edelleen WHO:n suosituksia korkeammille pienhiukkaspitoisuuksille. Myös muita haitallisia yhdisteitä esiintyy monin paikoin liikaa.
Kokonaiskuvassa selvää edistystä
Euroopan unionissa pienhiukkasiin liittyvät ennenaikaiset kuolemat vähenivät 57 prosenttia vuosien 2005 ja 2023 välillä, ja vuonna 2023 niitä kirjattiin noin 182 000.
Suurin syy pohjoisen ja etelän väliseen eroon on lämmitystapa, sillä Balkanilla ja Itä-Euroopassa puun ja hiilen polttaminen kotitalouksissa on edelleen yleistä. Tämä nostaa pienhiukkaspitoisuudet talvisin vaarallisen korkeiksi. Pohjoismaissa kaukolämpö ja tiukka ympäristösääntely ovat pitäneet ilman puhtaana.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten hengitys, ilmansaaste tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
