Syntyvyyden myönteinen kehitys jatkui Suomessa tammikuusta kesäkuuhun ulottuvan jakson aikana. Suomen väkiluku kasvoi hieman, kertoo Tilastokeskus.
Tammi-kesäkuun aikana Suomessa syntyi Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastojen mukaan yhteensä 23 662 lasta. Tämä on 1 225 lasta enemmän kuin vuoden 2025 vastaavan ajanjakson aikana.
Elpyminen jatkuu myös 2026
Heinäkuusta 2025 kesäkuulle 2026 ulottuvan jakson aikana kokonaishedelmällisyysluku oli 1,34. Kalenterivuonna 2025 vastaava luku oli 1,30.
– Viime vuonna syntyvyys nousi vuoteen 2024 verrattuna, ja elpyminen näyttää jatkuneen myös alkuvuonna 2026, kertoo Tilastokeskuksen tiedotteessa yliaktuaari Joonas Toivola.
Toivolan mukaan syntyvyysluvuissa ollaan edelleen koronavuosien alapuolella.
– Kuluvan vuosikymmenen toistaiseksi korkein syntyvyys tilastoitiin vuonna 2021, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46, Toivola kertoo.
Suomen väkiluku kasvoi kokonaisuudessaan alkuvuoden aikana, joskin maltillisesti. Väkiluku kasvoi tammi-kesäkuun 2026 aikana 16 hengellä.
Suomeen muutti ulkomailta tammi-kesäkuussa 19 720 henkeä.
Tilastokeskuksen mukaan väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta. Kesäkuun ennakkotilaston mukaan Suomeen muutti ulkomailta tammi-kesäkuussa 19 720 henkeä.
Vastaavasti Suomesta ulkomaille muutti 14 494 henkeä. Maahanmuuttoja oli siis 5 226 enemmän kuin maastamuuttoja.
Maahanmuuttoja oli kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Tammi-kesäkuussa 2025 maahanmuuttoja oli 21 552 ja maastamuuttoja 8 631, eli muuttovoittoa kertyi tuolloin 12 921 henkeä.
Eninten maahanmuuttajia saapui Suomeen alkuvuoden aikana edelleen Ukrainasta, yhteensä 3 179. Samaan aikaan ukrainalaisten maahanmuuttajien määrä kuitenkin väheni eri lähtömaita verratessa eniten.
Vuoden 2025 tammi-kesäkuuhun verrattuna ukrainalaisia muutti Suomeen tänä vuonna 1 316 vähemmän.
– Yksittäisestä maasta tulevien maahanmuuttajien määrissä ei muutoin nähty suuria muutoksia. Eniten kasvoi Syyriasta saapuneiden määrä, mutta lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli vain 111 henkilöä, yliaktuaari Jona Rantakari kertoo.
Väestön ennakkotilastojen mukaan maastamuutoista 7 919 suuntautui Viroon. Edellisvuoden tammi-kesäkuussa Viroon muutti 1 870 henkeä.
Viroon muuttaneiden määrän kasvu johtuu Tilastokeskuksen mukaan maiden välille voimaan astuneesta väestörekisteritietojen vaihtoa koskevasta valtiosopimuksesta, jonka mukaan henkilöllä voi olla rekisteröitynä vakituinen osoite vain yhteen maahan.
Kuntien välisiä muuttoa oli tammi-kesäkuun 2026 aikana 128 768. Kuntien väliset muutot vähenivät edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 480 muutolla vuoden 2026 kuntajaon mukaan.
Suomen ennakkoväkiluku oli kesäkuun 2026 lopussa 5 652 897.
Lähde: Tilastokeskus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Suomi tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.