Lintujen kuvaaminen ja bongaaminen on noussut viime vuosien aikana yhdeksi nopeimmin kasvavista matkailun muodoista. Uuden tutkimuksen mukaan harrastus tuo merkittävää lisäarvoa etenkin trooppisille maille, joissa lintulajiston runsaus houkuttelee kansainvälisiä matkailijoita. Myös Suomen näkökulmasta ilmiö on kiinnostava.
Esimerkiksi Kolumbiassa lintumatkailu on kasvanut räjähdysmäisesti, ja maa on onnistunut kääntämään luontonsa monimuotoisuuden taloudelliseksi ja ekologiseksi voimavaraksi. Vaikka meillä Suomessa ei ole trooppisten maiden väriloistoa, maamme on tunnettu monipuolisesta lajistostaan sekä lintujen pitkistä muuttoreiteistä.
Jokakeväiset muuttoparvet, kuten kurjet, hanhet ja joutsenet, ovat jo nyt monille luontoharrastajille kohokohtia. Esimerkiksi harvinaiset lajit, kuten maakotka, kiljukotka tai tunturipöllö, houkuttelevat lintubongareita eri puolilta Eurooppaa.
Tutkimuksen mukaan lintumatkailun kasvu ei kuitenkaan riipu pelkästään lajimäärästä. Ratkaisevia tekijöitä ovat myös maan kehitystaso, matkailuinfrastruktuuri ja turvallisuuden tunne. Suomella on näillä osa-alueilla vahva perusta.
Suomen hyvä saavutettavuus, toimiva liikenneverkosto ja kansainvälisesti arvostetut luontokohteet ovat aidosti varteenotettavia valttikortteja, joilla maamme voisi pärjätä lintubongareiden matkailumarkkinoilla. Lisäksi turvallinen ja rauhallinen matkailuilmapiiri tekee Suomesta houkuttelevan kohteen pohjoisen luonnon ystäville.
Kuten trooppisissa maissa, myös Suomessa suurin hyöty kohdistuisi paikallisiin yhteisöihin. Matkailulla olisi vaikutusta oppaisiin, majataloihin, ravintoloihin ja muihin palveluihin. Kun matkailu sidotaan kestävään kehitykseen, se voi samalla tukea luonnonsuojelua ja lisätä tietoisuutta lajien suojelun tärkeydestä. Esimerkiksi lintutornit, luontopolut ja asiantuntevat opaspalvelut voisivat olla avaimia alan kasvuun.
Tutkimuksessa analysoitiin yli 100 miljoonaa lintuhavaintoa 155 maasta. Tulosten mukaan Kolumbia oli näissä suurin menestyjä, sillä lintumatkailupäivät kasvoivat peräti 40-kertaisiksi vuosina 2010–2022. Mallinnus paljasti, että tärkein matkailua selittävä tekijä ei ollutkaan lintujen määrä, vaan maan kehitystaso. Tutkimuksen mukaan kehityksen indeksi selitti 41,4 prosenttia matkailijavirroista. Lajiston runsaus vaikutti noin 22 prosenttia. Mitä paremmin maa on varustautunut matkailuun, sitä todennäköisemmin se hyötyy lintubuumista.
