Bioteknologia on nousemassa yhdeksi terveydenhuollon suurimmista modernin ajan murroksista. Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan uutta sääntelyä, jonka tavoitteena on vauhdittaa bioteknologian kehitystä ja hyödyntää tekoälyä lääkkeiden tutkimuksessa ja tuotannossa. Taustalla on myös valtavasti kansainvälistä kilpailua.
Yhdysvallat ja Kiina ovat ottaneet bioteknologian hyödyntämisessä etumatkaa Euroopan unioniin nähden. Bioteknologia tarkoittaa käytännössä sitä, että lääketieteessä ja teollisuudessa hyödynnetään eläviä soluja, DNA:ta ja erilaisia biologisia prosesseja. Sen avulla kehitetään esimerkiksi rokotteita, syöpälääkkeitä ja geeniterapiaa.
Moni viime vuosien lääketieteellinen läpimurto, kuten koronarokotteiden mRNA-teknologia, on syntynyt juuri bioteknologian avulla.
Euroopan komissio esitti viime vuoden lopulla uuden säädöspaketin, jota kutsutaan nimellä European Biotech Act, joka on vapaasti suomennettuna bioteknologian asetus. Sen tarkoituksena on vahvistaa EU:n bioteknologia- ja biotuotantosektoria sekä nopeuttaa uusien lääkkeiden ja hoitojen kehittämistä. Samalla sääntelyä päivitetään vastaamaan nopeasti kehittyvää teknologiaa, kuten tekoälyä. Tavoitteena on myös helpottaa kliinisiä lääketutkimuksia ja yhtenäistää sääntöjä EU-maiden välillä.
Uusi linjaus mahdollistaa esimerkiksi tekoälyn käytön laajemmin lääketutkimuksessa. Tekoäly voi auttaa analysoimaan valtavia määriä terveystietoa, löytämään uusia lääkekandidaatteja ja nopeuttamaan kliinisiä tutkimuksia. Samalla EU korostaa, että potilaiden terveystiedot ovat erityisen arkaluonteisia. Terveystietojen suojaa ei saa heikentää.
Bioteknologia ei kuitenkaan ole pelkästään eurooppalainen kysymys. Yhdysvallat on pitkään ollut alan selvä johtaja. Bostonin ja Kalifornian bioteknologiakeskittymät ovat synnyttäneet lukuisia lääketeollisuuden läpimurtoja. Yksityinen rahoitus on valtavaa juuri tälle alalle. Kiina on puolestaan viime vuosina investoinut massiivisesti bioteknologiaan, erityisesti geenitutkimukseen ja biolääkkeisiin, ja pyrkii nopeasti kuromaan kiinni länsimaiden etumatkaa.
Juuri tämä kansainvälinen kilpailu on yksi syy EU:n uuteen lainsäädäntöhankkeeseen. Euroopassa tutkimus on maailman huipputasoa, mutta monet asiantuntijat ovat arvioineet, että sääntely ja rahoitus ovat tehneet uusien innovaatioiden kaupallistamisesta hitaampaa kuin Yhdysvalloissa. Tämä tarkoittaa, että Eurooppa on vaarassa jäädä byrokratian vuoksi jalkoihin.
EU pyrkii nyt löytämään tilanteeseen jonkinlaisen tasapainon, jotta tutkimukset ja innovaatiot voivat edetä nopeasti, mutta samalla potilaiden turvallisuus ja tietosuoja on pidettävä korkealla tasolla. Bioteknologian kehitys vaikuttaa tulevina vuosina esimerkiksi siihen, millaisia lääkkeitä ja hoitoja terveydenhuollossa on tarjolla ja kuinka nopeasti ne saadaan käyttöön. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puoliso Heiko von der Leyen on lääketieteen professori ja työskentelee bioteknologiayhtiö Orgenesisin johtotehtävissä.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Euroopan unioni, rokote, tekoäly tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
