Kaikki vanhemmat tekevät virheitä. Joskus he hermostuvat, ovat väsyneitä tai asettavat omat tarpeensa hetkellisesti lastensa edelle. Se kuuluu tavalliseen elämään.
Entä sitten, jos lapsi joutuu vuodesta toiseen elämään tilanteessa, jossa hänen tunteensa sivuutetaan, onnistumisia vähätellään ja rakkaus tuntuu olevan ehdollista?
Narsismi noussut yhdeksi puhutuimmista termeistä
Psykologien mukaan tällaisissa tilanteissa taustalla voi olla vanhemman voimakas narsistinen käyttäytyminen tai harvinaisemmissa tapauksissa narsistinen persoonallisuushäiriö. Ketään ei kuitenkaan voi diagnosoida yksittäisten piirteiden tai internetissä kiertävien listojen perusteella.
Narsismi on noussut viime vuosina yhdeksi puhutuimmista psykologian termeistä. Sanaa käytetään usein kuvaamaan vaikkapa vaikeaa esimiestä, entistä puolisoa tai hankalaa sukulaista. Todellisuudessa narsistinen persoonallisuushäiriö on melko harvinainen mielenterveyden häiriö, jonka diagnosointi kuuluu terveydenhuollon ammattilaisille.
Sen sijaan narsistisia persoonallisuuspiirteitä voi esiintyä kenellä tahansa vaihtelevassa määrin. Vanhemmuudessa ongelmaksi ne muuttuvat silloin, kun lapsen tarpeet jäävät jatkuvasti vanhemman oman huomion-, vallan- tai ihailunhalun varjoon. Psykologien mukaan lapsi ei yleensä osaa kyseenalaistaa vanhemman toimintaa.
Jos kotona vähätellään tunteita, arvostellaan jatkuvasti tai hyväksyntää saa vain onnistumalla, lapsi alkaa helposti pitää sitä normaalina. Vähitellen hän voi oppia piilottamaan omat tarpeensa, välttelemään ristiriitoja ja yrittämään jatkuvasti miellyttää vanhempaansa.
Heillä voi olla jatkuva tarve hakea hyväksyntää muilta ihmisiltä.
Aikuisena tämä voi näkyä erilaisina vaikeuksina. Narsistien lapsilla voi olla vaikea sanoa ei. Lisäksi he hakevat jatkuvasti hyväksyntää muilta, koska epäonnistumisen pelko on niin voimakas. Heillä voi olla jatkuva tarve hakea hyväksyntää muilta ihmisiltä. Asiantuntijoiden mukaan yksittäinen piirre ei kerro vielä mitään.
Huolta herättää pikemminkin pitkäaikainen toimintatapa, jossa vanhempi esimerkiksi vähättelee tai mitätöi lapsen tunteita jatkuvasti. Vanhempi voi käyttää syyllistämistä saadakseen tahtonsa läpi. Vanhempi ei myöskään kykene ottamaan vastuuta omista virheistään.
Käytös voi jatkua aikuisuuteen asti ja vanhempi voi vaatia lapselta jatkuvaa ihailua tai lojaalisuutta. Hän myös saattaa kohdella sisaruksia hyvin eri tavoin ilman selvää syytä. Lisäksi vanhempi pyrkii kontrolloimaan lapsen ihmissuhteita myös tämän aikuistuttua.
Tällainen käyttäytyminen voi heikentää lapsen itsetuntoa ja vaikeuttaa turvallisten ihmissuhteiden rakentamista myöhemmin elämässä.
Diagnoosi ei ole aina ratkaiseva kysymys
Psykologit muistuttavat, ettei oman vanhemman mahdollinen diagnoosi ole aina ratkaiseva kysymys. Paljon tärkeämpää on pohtia, millainen vaikutus lapsuuden kokemuksilla on ollut omaan hyvinvointiin.
Jos ihminen huomaa pelkäävänsä jatkuvasti hylätyksi tulemista, kokevansa syyllisyyttä omista tarpeistaan tai ajautuvansa toistuvasti epäterveisiin ihmissuhteisiin, niin lapsuuden vuorovaikutussuhteiden tarkastelusta voi olla hyötyä.
Samalla on tärkeää muistaa, että vaikeat kokemukset eivät automaattisesti tarkoita sitä, että vanhemmalla olisi ollut narsistinen persoonallisuushäiriö. Somediagnooseihin kannattaa suhtautua varauksella. Viime vuosina sosiaalinen media on täyttynyt videoista ja listoista, joiden perusteella kuka tahansa voi vaikuttaa narsistilta. Psykologit pitävät ilmiötä ongelmallisena.
Jokainen vanhempi tekee virheitä, eikä yksittäinen riita, ankara kasvatus tai huono päivä tee ihmisestä narsistia. Persoonallisuushäiriöiden arviointi perustuu laajaan kliiniseen tutkimukseen, eikä niitä voi tunnistaa luotettavasti muutaman käyttäytymispiirteen perusteella.
Jos oma lapsuus kuitenkin herättää edelleen voimakkaita kielteisiä tunteita tai vaikuttaa ihmissuhteisiin vielä aikuisenakin, asiasta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Vanhemman diagnoosia tärkeämpää on tunnistaa omat kokemuksensa ja hakea tarvittaessa tukea niiden käsittelemiseen.
Lähteet: American Psychological Association (APA), Mayo Clinic, Cleveland Clinic
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten masennus, perhe, äiti tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
