Sosiaaliviranomaiset huijasivat äitiä – lapset huostaanotettiin salaa

Ohhoh! · Jocka Träskbäck

Kerroimme tammikuussa Oulussa sattuneesta kyseenalaisesta viranomaistoimenpiteestä, jossa poliisit ja sosiaalityöntekijät hakivat kaksospojat kotoaan väkisin. Tapauksesta kuvatulla videolla kävi ilmi, että virkailijat ja poliisit käyttivät voimatoimia pikkupoikiin. Huostaanotto oli todennäköisesti laiton, sillä lastensuojelulain edellytykset eivät mitä ilmeisimmin tapauksessa täyttyneet.

Suomalaiset sosiaaliviranomaiset ovat jääneet viime aikoina kiinni useista muistakin lasten laittomista kiireellisistä sijoituksista ja huostaanotoista. Myös tuomioistuimet ovat vahvistaneet viranomaisten laittomuuksia tapauksissa, joissa huostaanottoon ja kiireelliseen sijoitukseen ei ollut lastensuojelulain edellyttämiä perusteita. Oulun tapauksessa viranomaiset eivät ole kertoneet samasta perheestä huostaanotetulle 15-vuotiaalle tytölle edes hänen oman huostaanottonsa syytä. Tytär on parhaillaan karkuteillä ja piilottelee viranomaisilta oululaisen kirkon suojissa.

Tuorein tapaus on viime päivinä saanut poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä sosiaalisissa medioissa. Siinä kaksi kaksivuotiasta lasta otettiin Porissa kiireellisesti huostaan, kun sosiaaliviranomaiset olivat ensin huijanneet äidin kanssaan tapaamiseen toisaalle. Äiti oli vienyt lapset tapaamisen ajaksi hoitoon lasten isovanhemmille, joiden luokse sosiaaliviranomaiset iskivät yhdessä poliisipartion kanssa ja ottivat lapset haltuunsa.

– Luonnollisesti menin toimistolle sovitun mukaisesti. Mitään huolta lasten hoivasta ei ilmaistu myöskään puhelinkeskustelun aikana maaliskuussa 2014 eikä toimistolla 10.4.2014. Kun selvitys oli käyty läpi, itsestään selvää oli, että johtopäätös olisi, että lasten suojelun asiakkuutta ei jatketa, koska huolta lasten hoivasta ja olosuhteista ei ollut. Sen sijaan sosiaalityöntekijä S**** K******** totesi, että lapset on jo haettu eli heidät on nyt otettu kiireellisesti huostaan, lasten äiti kirjoittaa.

– Kuulin myöhemmin, että pojat vietiin heidän nukkuessaan päiväunia mummilan pihassa omissa rattaissaan. Sinne tuli yllättäen poliisit ja kolme sosiaaliviranomaista. Kaksi poliisia piti fyysisesti kiinni minun 74-vuotiaasta isästäni, kun lapset vietiin. Kolme tätiä vei pojat väkisin. Pojat heräsivät ja itkivät ja huusivat, lasten äiti kertoi Staralle.

Sosiaaliviranomaiset olivat siis 3. huhtikuuta sopineet äidin kanssa harhautustapaamisen, joka järjestettiin 10. huhtikuuta. Tapaaminen sovittiin siis peräti viikkoa aiemmin, eikä lakimiehenä työskentelevän äidin mukaan keskusteluissa ollut tuolloin puhetta huostaanotosta tai minkäänlaisesta lapsiin kohdistuvasta vaarasta. Lastensuojelulain mukaan kiireellinen huostaanotto on mahdollista ainoastaan tapauksissa, joissa lapsi on välittömässä vaarassa. Nyt äiti ihmettelee, että millainen välitön vaara olisi voinut olla viranomaisten tiedossa jo viikko aiemmin.

– Tiedustellessani syytä kiireelliselle huostaanotolle syyksi on mainittu se, että ”suhtaudun niin kielteisesti lasten isään, että suostun vain valvottuihin tapaamisiin enkä viikonlopputapaamisiin ja että olen jumiutunut ajatukseen lasten isän minulle ja lapsille tekemästä väkivallasta”. Muita perusteita ei annettu. Lisäksi todettiin, että samalla on tehty myös päätös minun ja lasten yhteydenpidon rajoittamisesta yhteen kertaan viikossa 1,5 tuntia kerrallaan valvottuna, äiti kirjoittaa.

Lastensuojelulaki edellyttää, että lasten vanhempia on kuultava ennen huostaanottoa koskevien päätösten tekemistä. Äidille ei kuitenkaan ennen huostaanottoa kerrottu lainkaan huostaanotosta tai sen perusteista eikä asiassa siten kuultu hänen mielipidettään, kuten laki edellyttää. Lastensuojelulain mukaan huostaanottoa ei saa myöskään käyttää erotilanteessa vanhempien huoltajuuskiistan välineenä. Tapauksen taustalla on äidin mukaan isän väkivaltaisuus ja siitä johtunut riitaisa ero oikeuskäsittelyineen. Nyt äiti pelkää isän pahoinpitelevän lapsiaan, kun lapset pääsevät lähipäivinä isänsä luokse ilman valvontaa.

– Pienet lapseni pitää saada turvaan kotiin tai johonkin muuhun turvalliseen paikkaan ennen 17.4.2014 eli ennen heidän joutumista väkivaltaisen ja arvaamattoman isänsä seuraan ilman valvontaan. Hallinto-oikeuden kyky toimia näin nopeasti tullee olemaan riittämätön. Siksi muut mahdolliset kaikki keinot lasten turvaamiseksi tai kotiin saamiseksi ennen tätä tulee selvittää, äiti vetoaa lastensa turvallisuuden puolesta.

Tapaus on saanut poikkeuksellisen paljon huomiota sosiaalisessa mediassa, koska aikaisemmista tapauksista poiketen nyt jopa sosiaalialalla itse työskentelevät ovat kritisoineet viranomaisten toimintaa. Äidin huijaamista toisaalle huostaanoton ajaksi pidetään lähtökohtaisesti paheksuttavana toimintatapana viranomaiselle, varsinkin kun huijattava on lasten äiti. Lasten palauttamiseksi perustettiin verkkoon adressi, joka kuitenkin poistettiin nopeasti kommentteineen.

– Pienet lapseni pitää saada turvaan kotiin tai johonkin muuhun turvalliseen paikkaan ennen 17.4.2014 eli ennen heidän joutumista väkivaltaisen ja arvaamattoman isänsä seuraan ilman valvontaan. Hallinto oikeuden kyky toimia näin nopeasti tullee olemaan riittämätön. Siksi muut mahdolliset kaikki keinot lasten turvaamiseksi tai kotiin saamiseksi ennen tätä tulee selvittää.

Stara ei saanut asiaan kommenttia Porin sosiaaliviranomaisilta.

Kiireellinen huostaanotto ja sijoitus laissa

Lastensuojelulain 38 §:n perusteella kiireellinen huostaanotto ja sijoitus voidaan tehdä ainoastaan, mikäli lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiirellisen sijoituksen tarpeessa. Laissa lapsen huostaanoton ja sijoituksen perusteeksi vaaditaan joko puutteita lapsen huolenpidossa tai että muut lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, tai että lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellä.

Lastensuojelulain 39 §:n perusteella ennen kiireellistä huostaanottoa koskevia päätöksiä on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos selvittämisestä aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle.