Suomalaisista työnantajista 95 prosenttia tukee henkilöstön liikuntaa taloudellisesti ja tietää, että liikunnalla on terveyshyötyjä. Valitettavan iso osa työntekijöistä jättää kuitenkin edun käyttämättä. Ongelmana on myös, ettei työhyvinvointia osata johtaa. Muutamalla lisäratkaisulla työnantajat voivat parantaa liikuntainvestointinsa kannattavuutta.

Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämä Henkilöstöliikunnan barometri kertoo, mitä työnantajat ja työntekijät ajattelevat henkilöstöliikunnan merkityksestä ja sen nykyisestä asemasta. Se, että liikunta kuuluu henkilöstöetuihin on hyvä perustaso, joka aktivoi työntekijöitä käyttämään liikuntapalveluja. Rahallinen tuki kannustaa henkilöstöä liikkumaan valitsemallaan tavalla. Lain mukaan työnantaja voikin tukea työntekijän liikuntaa verottomana 400 eurolla vuodessa.

Joillakin työpaikoilla liikunta kuuluu työpäivään. Tällöin liikunta kuuluu myös työpäivän lomaan, ja liikunnallisilla teoilla ja tauoilla tuetaan palautumista, vireystilaa ja jaksamista. Ratkaisuilla parannetaan henkilöstön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on, että yhä useampi osallistuisi liikuntatarjontaan.

Kun liikunta on mukana strategiassa, se lisää organisaation aineetonta pääomaa. Tämä tarkoittaa, että yhteisöllisyys, ilmapiiri ja tuottavuus lisääntyvät ja työnantajakuva paranee. Tällöin saavutetaan liikunnan tuomien henkilökohtaisten työkyky-, terveys- ja hyvinvointihyötyjen lisäksi työyhteisöhyötyjä.