Tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla voidaan seurata, mitä ihmiskehossa tapahtuu ulosteensiirron jälkeen. Ulosteensiirrossa toisen ihmisen kakassa olevia suolistobakteereja siirretään toisen ihmisen elimistöön. Toimenpide voi kuulostaa erikoiselta, mutta kyseessä on lääketieteessä vakavasti otettava hoitomuoto.
Ulosteensiirtoja on käytetty menestyksekkäästi erityisesti vaikeiden suolistoinfektioiden hoidossa. Nature Microbiology -tiedelehdessä on esitelty Mount Sinai -yliopiston kehittämä menetelmä seurata kakkabakteerien toimintaa.
Menetelmn nimi on LongTrack ja se perustuu DNA-yksilöintiin. Seurannan avulla voidaan tunnistaa yksittäiset bakteerikannat ja seurata, mitkä niistä todella juurtuvat potilaan suolistoon siirron jälkeen tai miten ne muuttuvat ajan kuluessa.
Ulosteensiirrolla on voitu palauttaa suolistomikrobiston tasapainoa esimerkiksi antibioottien jäljiltä. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan tiedetty tarkkaan, mitkä siirrossa olleet bakteerit ovat selvinneet ja jääneet elämään pysyvästi uuteen kehoon. Uuden menetelmän avulla tutkijat pystyivät seuraamaan luovuttajan bakteereita jopa viiden vuoden ajan.
Jotkin bakteerikannat muuttuivat geneettisesti sopeutuessaan potilaan elimistöön. Jokaisen ihmisen suolisto on yksilöllinen ekosysteemi, joka muokkaa bakteereja omalla tavallaan. Tulevaisuudessa hoitomuodoissa voitaisiin käyttää huolellisesti valittuja ja aidosti hyödyllisiä bakteereja kokonaisten ulostesiirtojen sijaan.
– Menetelmä vie meidät lähemmäs niin sanottua mikrobiomin täsmähoitoa, kertoo tutkimusta johtanut professori Gang Fang Mount Sinai -yliopistosta Nature-lehdelle.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten bakteeri, DNA, laboratorio, wc tai laajemmin aihealueesta Lifestyle Terveys.
