Tshernobylin ydinvoimalassa tapahtuneesta onnettomuudesta tulee kuluneeksi huhtikuussa 40 vuotta. Nykyisen Ukrainan alueella tapahtuneen onnettomuuden jäljet näkyvät edelleen Suomen luonnossa.
Säteilyturvakeskus STUK on selvittänyt, kuinka ydinonnettomuus vaikuttaa sieniin Suomessa. Säteilyturvakeskus järjesti viime kesänä kampanjan, johon osallistui yhteensä 510 sienestäjää. Sienestäjät lähettivät Säteilyturvakeskukselle yhteensä 875 sieninäytettä.
Cesiumpitoisuudet ovat selvästi pienentyneet
Sieniä oli kerätty 187 kunnan alueelta ja sienilajeja oli yhteensä 60. Tshernobylin ydinonnettomuuden yhteydessä ilmaan vapautui radioaktiivisia aineita, joita kulkeutui Suomeen ilmavirtausten mukaan. Ilmaan pääsi runsaasti cesiumin isotooppia 137 (Cs-137), joka säilyy ympäristössä pitkään.
Tutkimustulokset osoittavat cesiumpitoisuuksien pienentyneen 40 vuoden aikana. Tulos vastasi odotuksia, sillä Cs-137 puoliintuu hieman yli 30 vuodessa.
Kaikkien sienikampanjassa tutkittujen näytteiden mediaaniaktiivisuuspituus oli 110 becquerelia kilogrammassa. Pitoisuudet vaihtelivat sienilajin ja alueen mukaan. Aktiivisuuspitoisuudet olivat sienissä suurimpia Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Juuri kyseisille alueille Tshernobyl-laskeumaa kertyi eniten.
Myytävien luonnonvaraisten elintarvikkeiden suositeltu pitoisuusraja on 600 becquerelia per kilogramma. Määrä ylittyi alle kymmenessä prosentissa näytteitä. Säteilyturvakeskuksen mukaan sienten käyttöä ravintona ei tarvitse rajoittaa missään puolella Suomea radioaktiivisuuden avulla.
Täytyy kiittää sienestäjien lisäksi heitäkin kampanjan onnistumisesta.
– Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin, kertoo laboratoriojohtaja Sinikka Virtanen tiedotteessa.
Mustavahakkaiden lisäksi eniten cesiumia olivat keränneet Ruokaviraston suosittelemista sienistä haaparousku, vaaleaorakas, kehnäsieni ja kangastatti. Vähiten cesiumia keräsivät punikkitatit, herkkutatit ja ruokasienihaperot.
Virtasen mukaan yhtä kattavan aineiston kerääminen olisi ollut haastavaa tai jopa mahdotonta ilman sienestäjien osallistumista.
– Täytyy kiittää sienestäjien lisäksi heitäkin kampanjan onnistumisesta. Kiitos kuuluu myös Marttaliitolle, joka omia kanaviaan pitkin levitti tietoa kampanjasta, Virtanen kertoo.
Sienet 2025 -kampanjan tulosraportti on julkaistu Julkari-palvelussa. Kuntakohtaiset tulokset ovat nähtävissä tämän linkin takaa.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten luonto, metsä, sieni, ydinvoima tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
