Palvelualojen ammattiliitto PAM kritisoi hallitusta siitä, että Euroopan unionin palkka-avoimuusdirektiivi ollaan toimeenpanemassa Suomessa vain minimitasoisesti. Samalla se kuitenkin vahvistaa, että hallituksen esitys on parannus nykytilanteeseen.
Palkka-avoimuusdirektiivi on EU:n säätämä oikeudellinen velvoite, jonka tarkoituksena on vähentää naisten ja miesten välistä palkkaeroa lisäämällä palkka-avoimuutta ja työnantajien raportointivelvollisuuksia. Direktiivin avulla parannetaan työntekijöiden oikeuksia saada tietoa palkkauksesta.
Suomessa palkkaerot ovat kaventuneet
Palkkaerot vaihtelevat EU-maiden välillä paljon. On olemassa hajanaisia tilastoja, joiden mukaan joissakin maissa miesten ja naisten ero palkoissa on alle viisi prosenttia, kun taas joissakin maissa se ylittää 20 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa palkkaero on kaventunut hitaasti viime vuosikymmeninä, vaikka naiset ovat usein paremmin koulutettuja kuin miehet. Suomessa ero on noin 16 prosenttia.
Suomessa miesten ja naisten välinen palkkaero johtuu erityisesti työmarkkinoiden rakenteista, ei yksittäisestä tekijästä. Suurin syy on, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla. Naisvaltaiset alat ovat keskimäärin matalammin palkattuja kuin miesvaltaiset alat. Tämä näkyy palkkaeroina silloinkin, kun koulutustaso on sama, tai naisilla jopa korkeampi.
Tilastokeskus korostaa, että juuri alojen välinen palkkatasoero selittää suuren osan miesten ja naisten kokonaispalkkaerosta. Eroja syntyy myös saman alan ja saman työnantajan sisällä. Miehet toimivat useammin esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä, kun naiset painottuvat asiakas- ja tukirooleihin.
Lisäksi naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä ja naiset ovat keskimäärin pidempiä jaksoja poissa työstä perhevapaiden vuoksi.
PAMin mukaan hallituksen esitys ei riitä korjaamaan naisten asemaa työmarkkinoilla eikä kaventamaan sukupuolten palkkaeroa. Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen katsoo, että Suomi tarvitsisi kunnianhimoisemman toimeenpanon.
Hänen mukaansa palkkavinoutumien korjaaminen edellyttäisi esimerkiksi raportointivelvollisuuden laajentamista huomattavasti pienempiin kuin 100 henkilöä työllistäviin yrityksiin.
Liiton mukaan tulorekisterin hyödyntäminen mahdollistaisi raportointivelvoitteen laajentamisen ilman, että työnantajien hallinnollinen taakka kasvaisi. Lisäksi PAM kritisoi nykyistä palkkatilastointia siitä, että se ei huomioi riittävästi osa-aikatyötä.
PAM: ”Hallituksen esitys on parannus nykytilaan.”
Erityisesti naisvaltaisilla palvelualoillan myös vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistä. Liiton mukaan on kuitenkin hyvä, että työehtosopimusten asema palkkojen määrittämisessä tunnustetaan.
– Hallituksen esitys on parannus nykytilaan, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa tiedotteessa.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä viimeistään tänä vuonna heinäkuun lopulla. Hallituksen lakiluonnos on lausuntokierroksella 9. helmikuuta saakka.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten etätyö, kesätyö, raha euro, työ, työhaastattelu, työnhaku tai laajemmin tästä aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
