Suomalaiset tunnetaan maailmalla monen muun seikan lisäksi usein myös varsin vahvoista voimasanoistaan. Suomalaiset kirosanat ovat nimittäin päätyneet jopa ulkomaisten F1-kuljettajien sanavarastoon. Esimerkiksi Sebastian Vettel tunnetaan sitä, että hän osaa kiroilla suomeksi.
Kiroilevien ihmisten on tutkimuksissa jo aiemmin todettu olevan keskimääräistä rehellisempiä ja kiroilemisen on osoitettu tutkimuksissa vähentävän ihmisen kokemaa henkistä ja fyysistä kipua. Toisin sanoen kiroileminen voi joissain tilanteissa kannattaa. Taannoin saatiin lisää tutkimustuloksia, jotka vahvistavat aiempia.
Massachusettsin Maristin taidekoulun toteuttamassa tutkimuksessa tultiin nimittäin johtopäätökseen, että kiroileville ihmisillä on käytettävissään muita laajempi sanavarasto. Psykologien Kristin L. Jayn ja Timothy B. Jayn tutkimuksessa osoitettiin, että kiroilu ei välttämättä ole merkki heikosta kielitaidosta, vaan se voi liittyä muita laajempaan kielelliseen repertuaariin.
Aikoinaan kiroilun väitettiin johtuvan ihmisen huonosta sanavarastosta, mutta nyt väite on kumottu. Kristin ja Timothy päättelivät tutkimuksessaan, että kirosanoja puheessaan käyttävillä ihmisillä on muutenkin tavallista laajempi sanavarasto käytettävissään. He tutkivat asiaa valitsemalla testiin 43 ihmistä, joiden ikähaarukka oli 18-22 vuotta.
Osallistujien tuli esimerkiksi luetella minuutissa mahdollisimman monta kirosanaa. Sen jälkeen heidän tuli luetella samassa ajassa mahdollisimman monta eläimen nimeä. Lopulta sama toteutettiin myös paperilla siten, että lueteltavien sanojen tuli alkaa A-kirjaimella. Osallistujat, jotka osasivat luetella muita enemmän kirosanoja osasivat luetella myös muita enemmän eläinten nimiä. Tutkimuksen otos oli pieni, mutta se tullaan myöhemmin toteuttamaan laajemmalla testiryhmällä.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kiroilu tai laajemmin tästä aihealueesta Viihdeuutiset -osioistamme.
