Veroilla pidetään yhteiskunta pystyssä. Osa ihmisistä pitää joitakin palveluita ja tukia suorastaan itsestäänselvyyksinä, mutta todellisuudessa joku on maksanut jokaisen euron millä yhteiskuntaan liittyviä asioita maksetaan. Mitä enemmän on työntekijöitä, sitä enemmän on veroja palveluiden kattamiseen. Voisi ajatella, että palvelut ovat sitä paremmat mitä enemmän on työntekijöitä.
Verojen avulla terveysasema ottaa vastaan, koulut toimivat, tiet aurataan ja etuudet maksetaan ajallaan. Verohallinnon tuoreet luvut kertovat nyt, minkälaisista summista on kyse. Mitä vähemmän on tekijöitä, sitä enemmän he joutuvat maksamaan yhteiskunnan pyörittämisestä suhteessa muihin. Siksi Suomeen tarvitaan kannattavia työpaikkoja ja työntekijöitä. Systeemi on loppujen lopuksi aika yksinkertainen.
Verotulojen kasvu arvonlisäverosta ja tuloverosta
Verohallinto keräsi vuonna 2025 yhteensä 83,8 miljardia euroa veroja. Se on noin 2,1 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua tuli 2,6 prosenttia. Kasvu tuli ennen kaikkea arvonlisäverosta ja henkilöasiakkaiden tuloverosta, joissa molemmissa kertymä kasvoi noin miljardilla eurolla.
Mediassa usein uutisoidaan tukien pienentämisestä, mutta verojen korottaminen on yhtäläinen leikkaus ihmisten varallisuuteen. Jos verotus kääntyy päälaelleen, ihmisten ostovoima heikkenee ja talous kääntyy laskuun. Yritykset kuolevat ja siten työpaikkoja ei ole tarjolla sitäkään vähää.
Verohallinto muistuttaa, että pelkkä verojen euromääräinen kasvu ei kerro kaikkea. Kun inflaatio huomioidaan, verotulojen reaalinen määrä on pysytellyt käytännössä samalla tasolla vuodesta 2019 lähtien. Toisin sanoen verokertymä on kasvanut nimellisesti, mutta ostovoimassa mitattuna kokonaispotti ei ole kasvanut samalla tavalla.
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 39 miljardia euroa. Suurin osa tästä tulee palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtävistä ennakonpidätyksistä. Tämä summa on yhteensä 36,8 miljardia euroa.
Verohallinnon mukaan palkkasumma kasvoi vuonna 2025 noin 2,2 prosenttia, vaikka palkansaajien määrä on vähentynyt työttömyyden kasvun takia. Kokonaisuutta nostivat esimerkiksi indeksien perusteella tehdyt palkankorotukset.
Arvonlisäveron kertymä kasvoi vuodessa 4,8 prosenttia.
Arvonlisäveroa kertyi 22,4 miljardia euroa, mikä on noin 4,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verohallinnon mukaan nousu selittyy ennen kaikkea verokantojen muutoksilla.
Yleinen alv-kanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin ja osa 10 prosentin verokannan tuotteista ja palveluista siirtyi 14 prosentin verokantaan. Kulutuksessa ei viraston mukaan nähty suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna.
Yritysten maksamaa yhteisöveroa kertyi 7,1 miljardia euroa, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2024. Verohallinto korostaa, että ennakkoveroista ei voi vielä tehdä varmoja johtopäätöksiä lopullisesta yhteisöverosta, koska lopullinen verotus täsmentyy myöhemmin ja voi vaihdella vuosittain. Verovuoden 2025 yhteisöverotus valmistuu lokakuun 2026 lopussa.
Varainsiirtoveroa kertyi 646 miljoonaa euroa, mikä on 12,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verohallinnon mukaan pitkän aikavälin vertailussa varainsiirtoveron taso on silti matala, mikä kertoo asuntokaupan hiljaisuudesta, vaikka viime vuosi toi pientä piristymistä. Kun verotulot jaetaan ajatuksissa arjen palveluihin, kokonaisuus konkretisoituu nopeasti.
Karkeasti sanottuna verojen määrä kertoo suoraan, kuinka paljon on varaa maksaa yhteisiä menoja yhteisestä kassasta. Yhteiskunta voi toimia ainoastaan silloin, kun jokainen osallistuu omalla osuudellaan. Jos haluaa toimivia palveluita, on myös osallistuttava yhteiskunnan rahoittamiseen.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten vero, verotus tai laajemmin tästä aihealueesta Uutiset -osioistamme.
