Suomessa viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Tämä perustuu julkisuusperiaatteeseen. Periaate on turvattu perustuslain 12 §:ssä.
Tämän mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta. Jokaisella tarkoitetaan jokaista, ketään pois sulkematta.
Hovioikeus linjasi uudella tavalla
Julkisuuslain keskeinen ajatus on, että viranomaistoiminta on avointa ja kansalaiset voivat valvoa julkisen vallan käyttöä. Julkisuusperiaatteeseen kuuluu myös se, että tietopyyntöä ei tarvitse perustella.
Julkisesta asiakirjasta voi tehdä pyynnön kuka tahansa. Julkisuusperiaate takaa, että pyytäjän ei tarvitse kertoa, miksi hän tietoa tarvitsee tai mihin sitä asiakirjaa aikoo käyttää. Lähtökohtana on, että julkinen asiakirja kuuluu kaikille.
Vaasan hovioikeuden tuore ratkaisu herättää tämän tiedon valossa nyt runsaasti kysymyksiä. Hovioikeus hylkäsi tietopyynnön, jossa pyydettiin sähköisiä kopioita useammasta rikosasioissa annetuista ratkaisuista.
Asiakirjapyyntöjä oli yhteensä kuusi kappaletta. Pyytäjä kertoi käyttävänsä asiakirjoja itsenäisessä tutkimuksessa. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että asiakirjoja ei voitu luovuttaa tähän tarkoitukseen.
Päätöksen mukaan hakijan tutkimus ei täyttänyt tieteellisen tutkimuksen vähimmäisedellytyksiä, koska tutkimuksella ei ollut asianmukaista tutkimussuunnitelmaa, eikä hakijalla katsottu olevan riittävää tieteellistä pätevyyttä. Lisäksi tutkimus tehtiin ilman yliopiston tai muun oppilaitoksen osallistumista.
Koska pyydetyt asiakirjat sisälsivät rikostuomioihin liittyviä henkilötietoja, hovioikeus arvioi asiaa tietosuojalain perusteella.
Ratkaisussa syntyy kuitenkin paradoksi julkisuusperiaatteen näkökulmasta. Asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ja jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ilman perusteluja.
Tässä tapauksessa asiakirjoja ei luovutettu, koska hakija kertoi käyttötarkoituksensa ja sitä pidettiin riittämättömänä. Jos hän olisi tehnyt asiakirjapyynnön ilman tutkimuskytköksiä, olisiko hän saanut asiakirjat, kuten julkisuusperiaate takaa?
Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Hakija voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Hovioikeus, oikeus tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
