Tuore UNICEF-raportti varoittaa, että taloudellinen eriarvoisuus näkyy suomalaisten lasten hyvinvoinnissa, oppimistuloksissa ja terveydessä. Raportin mukaan rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa. Se tarkoittaa myös lasten mahdollisuuksien heikkenemistä.
Vielä 2000-luvun alussa Suomi nousi kansainvälisten vertailujen kärkeen lähes kaikessa, mikä liittyi lasten hyvinvointiin, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen turvallisuuteen.
Julkiset menot ovat kasvaneet nopeasti
Suomi sijoittuu edelleen kansainvälisesti suhteellisen hyvin lasten hyvinvoinnin mittarilla, mutta samaan aikaan meneillään oleva kehityssuunta huolestuttaa. Suomessa jo lähes 14 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä. Lapsiperheköyhyyden kerrotaan kasvaneen 2000-luvulla entisestään.
Raportin mukaan taloudellisesti eriarvoisissa maissa lapsilla on jopa 65 prosentin todennäköisyys jäädä ilman perustason luku- tai matematiikkataitoja.
Suomessa keskustelu ajautuu kuitenkin usein nopeasti ideologisiin poteroihin. Toisessa päässä puhutaan leikkausten julmuudesta, toisessa taas siitä, kuinka liian moni elää yhteiskunnan varassa.
Todellisuudessa Suomen ongelma ei ole pelkästään köyhyys eikä pelkästään sosiaaliturva. Ongelma on siinä, että yhteiskunnan perusrakenne on muuttunut nopeasti samaan aikaan, kun talouskasvu on pysähtynyt.
Moni tavallinen palkansaaja kokee maksavansa enemmän mutta saavansa vähemmän takaisin
Suomessa on yksinkertaisesti vähemmän rahaa ja enemmän yhteiskunnan tukea tarvitsevia ihmisiä.
Väestö ikääntyy, syntyvyys romahtaa ja työikäisten määrä suhteessa elätettäviin pienenee koko ajan. Samalla julkiset menot ovat kasvaneet nopeasti. Eläkkeet, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja velanhoito vievät yhä suuremman osan verorahoista.
Tilanne on epäreilu, sillä moni tavallinen palkansaaja kokee maksavansa enemmän mutta saavansa vähemmän takaisin, ja hän joutuu nipistämään omasta hyvinvoinnista muiden kustannuksella. Tämä kasvattaa turhautumista, joka näkyy kaikkialla länsimaissa.
Tavallisten suomalaisperheiden vähävaraisuus ei näy vain jääkaapilla. Se näkyy myös harrastuksissa, koulumenestyksessä, mielenterveydessä, sosiaalisissa suhteissa ja siinä, uskooko lapsi itseensä ja tulevaisuuteensa.
Maailmassa tärkeimpiä ovat omat lapset
Suomen ylpeytenä ovat olleet peruskoulu, neuvolajärjestelmä, kouluruoka ja laaja sosiaaliturva. Näiden avulla on rakennettu yhteiskuntaa, jossa myös pienituloisesta perheestä tulevalla lapsella oli realistinen mahdollisuus nousta elämässä eteenpäin.
Nyt monet merkit viittaavat siihen, että tämä malli alkaa rakoilla. Maailmassa tärkeimpiä ovat meidän oman kotimaan lapset. Autetaan heitä ihan ensimmäiseksi ja ennen muita.
– Lapsiperheköyhyys on viimeisen parin vuoden aikana Suomessa kasvanut ja syventynyt entisestään. Lapsista jo 13,8 prosenttia elää pienituloisissa perheissä. Vähentämällä lapsiperheköyhyyttä, lisätään lasten hyvinvointia, vaikuttamistyön johtaja Milla Aaltonen Suomen UNICEFilta sanoo.
Lähde: Unicef
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten köyhyys, lapset, lapsi, neuvola, yksinäisyys tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
