Aste : Nuorallatanssija

Albumit · Stara.fi

Kotimainen hiphop-artisti Aste tuli taannoin tunnetuksi raiskaamalla Bogart Co. -yhtyeen All The Best Girls -discoklassikon. Hän julkaisee uuden Nuorallatanssija-nimisen albuminsa 15. syyskuuta. Levyn ensimmäinen singlelohkaisu Normipäivä onkin jo saanut mukavasti radiosoittoa.

Normipäivä on selkeästi levyn valopilkku kornista kertosäkeestään huolimatta. Vokooderilla ryyditetty tarttuva melodiakoukku ja tanakat housesoundit tekevät kappaleesta varsin toimivan paketin. Myös Asteen lyriikat ovat tässä kappaleessa keskimääräistä aikuisemmat. Huolet puoliks on hauska discoveto Minnyn leppoisilla vokaaleilla. Vahingossa levylle päästetty Kuka käskee on jäänyt kokonaan ilman miksausta ja masterointia, sillä lopputulos kuulostaa kaivossa äänitetyltä demolta, josta kuulija saa vain päänsäryn.

Silti jees edustaa taas aivan toista äärilaitaa leppoisilla kesäsoundeillaan. Myös kappaleen melodiakoukku ja kokonaisfiilis ovat toimiva paketti, mutta erityisesti yllättää toimiva flow. Julkkistähti Paris Hilton on saanut levylle nimeään kantavan kappaleen, joka jää kuitenkin vaisuksi välisoitoksi. Päästä irti -kappaleessa on taas hieman yritystä, kun tunnelmaa luovat tyylikäs piano ja yksinkertaisen toimiva taustamatto. Nelli Saarikosken vokaalivierailu toimii mukavasti, mutta rap-lyriikat töksähtelevät jälleen.

Mä en oo valmis lähtemään -kappaleen akuankkasoundi vetoaa ehkä pikkulapsiin, mutta tuskin muihin. Myös kahden markan konetausta ja mattinykäsmäiset lainaukset lyriikoihin ovat samaa tasoa, eli lastenlaulujen puolella mennään. Legenda-kappaleessa taustat toimivat siedettävästi, mutta lyriikat muistuttavat enemmän Raptoria kuin 2000-lukua. Levyn nimibiisi Nuorallatanssija on kuitenkin alusta saakka upea kapppale ja kirkkaasti levyn parhaimmistoa. Paketti on hyvin kasassa, sillä vokaalit, taustat ja melodiat toimivat kaikki hienosti. Levyn päättävä Hyvää yötä jättää sekin hyvän maun suuhun.

Asteen flow on edelleen paria poikkeusta lukuunottamatta hakusessa. Lyriikkojen sanavalinnat töksähtelevät aivan liian usein sekä foneettisesti että sisällöllisesti. Mieleen tulevat väkisinkin yläasteen kirjoituskilpailun tuotokset. Sen sijaan levyn soundipuoli on hieman paremmin hallussa. Taustalla ovat häärineet muiden muassa MGi ja Goodwill. Discobiitin ja hiphopin yhdistäminen voi tosin häiritä monia, mutta tyylillisesti se toimii pääosin hyvin. Levy olisi merkittävästi parempi jos siinä olisi keskitytty genrellisesti hieman tiiviimpään pakettiin ja jätetty roskat pois.

Pisteet 2/5

Uusimmat