Hella W – arvostelu

Elokuvat · Stara.fi

Suomen värikkään historian voimakkain naishahmo on kiistatta Hella Wuolijoki, jonka elämästä on viimein saatu – täysin ansaitusti – tositapahtumiin perustuva täyspitkä elokuva valkokankaalle. Vielä tänäkin päivänä Wuolijoen monet salaisuudet ovat selvittämättä.

Vaatimattomista oloista kotoisin oleva Hella (Tiina Weckström) nousee nopeasti Euroopan seurapiireihin. Hankkeet, joihin hän tarttuu, muuttuvat kullaksi hänen käsissään, kun Niskavuori-näytelmät menestyvät ja liiketoimet kukoistavat. Pian myös eri maiden tiedustelupalvelut kiinnostuvat Wuolijoesta, kun Suomen tulevaisuus on hänen käsissään.Valpon etsivä (Hannu-Pekka Björkman) ottaa kuitenkin elämäntehtäväkseen saada Hellan vankilaan maanpetoksesta.

Elokuvan käsikirjoitus on saanut koottua Wuolijoen elämän värikkäistä palasista hyvin rullaavan kokonaisuuden, joka tuntuu kuitenkin pitkän päälle turhan pintaraapaisulta. Elokuvasta välittyy vaikutelma, että mukaan on yritetty mahduttaa mahdollisimman paljon tapahtumia, mutta samalla niihin ei kuitenkaan ehditä syventyä kunnolla. Aiheesta olisi saanut varmasti parikin elokuvaa, mikä näkyy myös siinä, että elokuva loppuu ikään kuin kesken. Olennaisia tapahtumia jää vielä esittämättä.

Weckström onnistuu hienosti mystisyyttä tihkuvana Wuolijokena, josta ei elokuvan jälkeenkään tiedä oliko hän ”lintu vai kala”. Erityisen hyvin toimii lavastus, sillä uskottavuus ei kärsi missään vaiheessa. Björkmanin kovaotteisen poliisin uskottavuus tosin kärsii hieman, kun mieleen tulevat vääjäämättä miehen aikaisemmat leppoisat roolit. Kokonaisuutena Hella W on ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva, josta saa samalla katsauksen maamme historiaan.

Genre: Kotimainen, draama



Ohjaaja: Juha Wuolijoki



Pääosissa: Tiina Weckström, Hannu-Pekka Björkman, Matleena Kuusniemi, Maria Heiskanen, Antti Litja, Pirkka-Pekka Petelius, Svante Martin, Petri Manninen



Ensi-ilta: 28.1.2011



Kesto: 1h 22 min

Pisteet 3/5