Asiantuntija korjaa harhaluulon: Mieliteot eivät kerro mitä keho tarvitsee

Ruoka Terveys Viihdeuutiset · Annukka Heikkilä

Osa ihmisistä voi pitää mielitekoja merkkinä siitä, että keho yrittää viestiä esimerkiksi jonkin vitamiinin tai hivenaineen puutoksesta. Näin ei kuitenkaan australiassa asuvan Vincent Ho -nimisen ravintoneuvojan mukaan oikeasti ole.

Huffington Post kertoo Vincent Hon näkemyksistä ihmisten mielitekoihin. Ho paljastaa, että keho ei yleensä viesti puutoksista mielitekojen kautta. Mieliteot syntyvät ihmisten aiempien kokemusten, nostalgian, ruokamuistojen ja lapsuudessa syötyjen ruokien perusteella.

Kaikki ihmiset himoitsevat yleensä herkkuja, jotka eivät ole ravinnerikkaita, mikä Hon mukaan paljastaa jo sen, että keho ei viesti puutteista mielitekoina. Jos keho tekisi niin, jokainen himoitsisi jatkuvasti hedelmiä ja vihanneksia. Juuri kukaan ei kuitenkaan himoitse niitä vaikka monilla on juuri vihanneksista, kasviksista ja hedelmistä ruokavaliossaan puutetta.

Nälkäisenä ihmisen voi tehdä mieli rasvaista ja suolaista tai todella makeaa, mutta tämä ei kerro siitä, että ihminen tarvitsisi juuri näitä asioita. Rasvaisissa ja makeissa ruoissa on paljon energiaa, jota ihminen nälkäisenä kaipaa.

Ihmisten selviämisvaisto neuvoo siis valitsemaan himojen kautta sellaisia ruokia, jotka ovat tyydyttäneet henkilön nälän aiemminkin nopeasti. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ihminen kaipaisi juuri rasvaista, sokerista tai muuta epäterveellistä ruokaa vaan sitä, että ihminen tarvitsee yksinkertaisesti mitä tahansa ruokaa. Tällöin ravitsevin ja keholle tarpeellisin ravinto olisi jotakin ravinnerikasta ruokaa, jossa on proteiinia ja vitamiineja eikä sitä mitä nälkäisenä tekisi mieli.