Kor­kein hal­lin­to-oi­keus on tä­nään an­ta­nut pää­tök­sen­sä yh­teen­sä 17 va­li­tus­lu­pa­ha­ke­muk­seen, jot­ka kos­ki­vat syk­syk­si 2022 myön­net­ty­jä poik­keus­lu­pia kar­hun­met­säs­tyk­seen. Suo­men riis­ta­kes­kuk­sen pää­tök­sil­lä oli sal­lit­tu yh­teen­sä 111 kar­hun tap­pa­mi­nen Kai­nuus­sa, Itä-Suo­mes­sa ja Poh­jois-Hä­mees­sä kan­nan­hoi­dol­li­sin pe­rus­tein.

Kor­keim­man hal­lin­to-oi­keu­den pää­tös­ten mu­kaan met­säs­tys­lais­sa ja EU:n luon­to­di­rek­tii­vis­sä sää­de­tyt pe­rus­teet poik­keus­lu­pien myön­tä­mi­seen ei­vät täyt­ty­neet. Toisin sanoen karhuja metsästettiin lainvastaisesti. Euroopan unionin asettamien direktiivien mukaan tiettyjen lajien tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa on kiellettävä jokaisessa jäsenvaltiossa.

Näihin lajeihin kuuluvat muun muassa karhu, susi poronhoitoalueen ulkopuolella ja ilves. Jos kiellosta halutaan poiketa, täytyy täyttyä kolme edellytystä: Ensinnäkin edellytyksen tulee perustua EU:n direktiiviin, toiseksi ensin tulee pohtia muita vaihtoehtoja tappamisen sijaan ja kolmanneksi kiellosta poikkeaminen ei saa vaarantaa lajin kannan suotuisan suojelutason saavuttamista.

KHO painottaa, että lajien tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa ei voi perustua esimerkiksi pelkästään siihen, että lajin kanta olisi elinvoimainen. Nyt ratkaistuissa tapauksissa kaikki poikkeusluvat oli myönnetty niin sanotulla kannanhoidollisella perusteella. Perusteena oli mainittu karhunmetsästyskulttuurin ylläpitäminen ja adaptiivinen karhukannan hallinta kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Asioissa ei siten ollut kysymys luontodirektiivin mahdollistamasta tiukasti suojellun lajin yksilöiden tappamisesta muun muassa yleistä turvallisuutta koskevista syistä tai merkittävien omaisuusvahinkojen estämiseksi.

KHO:n mukaan adaptiivinen karhukannan hallinta ja metsästyskulttuurin ylläpitäminen eivät sellaisenaan ole hyväksyttäviä perusteita suojelusta poikkeamiseen. Vaikka liian tiheä karhukanta aiheuttaisi ongelmia, tulisi ne ongelmat selvittää perusteellisesti poikkeushakemuksella.

– Suomen riistakeskuksen päätöksistä kysymyksessä olevissa asioissa ei kuitenkaan käynyt selkeästi ja täsmällisesti ilmi, mihin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään karhun kannanhoidollista metsästystä koskevalla poikkeuslupapäätöksellä oli kyseisellä hakemusalueella pyritty. Suomen riistakeskuksen päätökset poikkeusluvan myöntämisestä olivat siten lainvastaisia, KHO tiedottaa.