Kotona kampaamotoimintaa pyörittänyt yrittäjä yllättyi, kun hänen YEL-työtuloaan korotettiin yhtäkkiä tuhansilla euroilla. Hän koki työnsä olevan lähinnä sivutoimista. Kampaaja vaati, että työtulo pidetään ennallaan.
Oikeus ei kuitenkaan hyväksynyt tätä näkemystä. Asiaa on käsitelty nyt vakuutusoikeudessa.
YEL-työtuloon 4 000 euron maksimikorotus
Yrittäjän YEL-työtulo nostettiin 9.441 eurosta 13.441 euroon vuodessa. Korotus tehtiin lain sallimalla enimmäismäärällä. Korotuksen enimmäismäärä on tällä hetkellä 4.000 euroa. Eläkelaitoksen laskurin mukaan yrittäjän laskennallinen suositus olisi ollut vielä huomattavasti korkeampi, yli 33.000 euroa.
YEL tarkoittaa yrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta, jonka perusteella määräytyvät sekä yrittäjän eläke että muut etuudet. YEL-työtulo ei kuitenkaan ole sama asia kuin yrittäjän oikea palkka.
Marinin hallituksen vuonna 2022 tekemän uudistuksen jälkeen eläkemaksujen määrittelyssä on annettu aiempaa enemmän painoarvoa yksityisen sektorin mediaanipalkalle ja eläkeyhtiöiden laskurille, joka tätä summaa määrittelee. Käytännössä tämä on kuitenkin usein ollut jotain aivan muuta kuin yrittäjän tosiasiallinen palkka tai mitä yrittäjä voisi edes teoriassa maksaa itselleen palkkaa. Monissa tapauksissa summa on ollut sama kuin yrittäjän liikevaihto.
Esimerkkitapauksessa yrittäjä vetosi siihen, että työ tehtiin kotona, eikä vastannut tavallista kampaamoliiketoimintaa. Hänen mukaansa työmäärä ja ansiot olivat selvästi pienempiä kuin mitä korotettu työtulo antoi ymmärtää. Lisäksi hän katsoi, että liikevaihtoon perustuva arvio johti virheelliseen lopputulokseen. Liikevaihtoa ei voida verrata työn laskennalliseen arvoon, koska siitä maksetaan vuokrat, kalustot, tuotteet, vakuutukset ja muut kulut.
Oikeus painotti ratkaisussaan, että YEL-työtulo määritellään kokonaisarvion perusteella. Siinä huomioidaan muun muassa toimialan palkkataso, yrityksen liikevaihto ja yrittäjän työpanoksen arvo. Oikeus myönsi, että ratkaisu ei perustu siihen, paljonko yrittäjä todellisuudessa tienaa tai nostaa rahaa yrityksestään. YEL ei katso mitä yrittäjä tienaa, vaan mitä hänen tekemänsä työn pitäisi maksaa.
Tässä tapauksessa yrittäjän liikevaihto oli lähes 69.000 euroa vuodessa, ja alan keskipalkka selvästi korkeampi kuin hänen aiempi työtulonsa. Oikeus katsoi, että työtulo oli jäänyt liian matalaksi ja että korotus oli perusteltu, vaikka se jäi vielä tämänkin jälkeen alle suositellun tason.
YEL-uudistuksen ongelmia korjattiin
Yrittäjän esiin tuomaa kotona työskentelyä tai siihen liittyviä muita töitä ei voitu ottaa ratkaisevasti huomioon. Oikeuden mukaan yrittäjätoimintaa arvioidaan lähtökohtaisesti kokoaikaisena, eikä kotitaloustöiden vaikutusta lasketa mukaan. Valitus hylättiin ja korotettu työtulo jäi voimaan.
Moni yrittäjä kokee, että YEL-järjestelmä ei varsinaisesti kannusta yrittäjyyteen, koska maksut perustuvat vain arvioon työn arvosta. Ne eivät perustu todelliseen kassavirtaan tai siihen, paljonko rahaa jää käteen todellisuudessa.
Orpon hallitus korjasi huhtikuussa 2026 yrittäjän eläkelakia siten, että vuoden 2028 alusta lähtien yrittäjä saa itse päättää maksaako hän eläkemaksuja todellisten tulojensa vai eläkeyhtiön arvion perusteella.
Taannoin Suomessa tehtiin myös kansalaisaloite, jossa vaadittiin YEL-maksujen perustumista todellisiin tuloihin. Kansalaisaloite saavutti 50 000 allekirjoituksen rajan kahdessa vuorokaudessa, viidessä tunnissa ja 14 minuutissa.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kampaaja, raha euro tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
