Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taannoisen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vain noin puolet hedelmöityshoidoissa käyneistä saa hoitojen avulla lapsen. Toisin sanoen lastentekoa lykänneillä ei välttämättä ole mahdollisuutta saada jälkikasvua myöhemmällä iällä.
– Lapsettomien yhdistys Simpukan saamissa yhteydenotoissa näkyy se, että moni ajattelee voivansa lykätä lapsitoivetta myöhemmäksi, koska ovathan hedelmöityshoidot olemassa. Valitettavasti hedelmöityshoidotkaan eivät ole varma keino lapsen saamiseksi, kuten THL:n tutkimus hyvin osoittaa, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Tutkimusten mukaan hedelmällisin ikä naisilla on 18–25 vuotta ja miehillä alle 35 vuotta. Naisen hedelmällisyys lähtee jyrkkään laskuun 35 ikävuoden jälkeen. Julkisten hedelmöityshoitojen takaraja on asetettu 40 ikävuoteen hoitovasteen heikkenemisen vuoksi. Lapsitoiveen lykkäämisen taustalla on useimmiten liian vähäinen tieto hedelmällisyydestä.
– Emme pysty muuttamaan kehomme biologiaa. Hedelmällisyys laskee iän myötä huolimatta siitä, miten hyvässä fyysisessä kunnossa olemme. Esimerkiksi munasolujen laatuun ikä vaikuttaa voimakkaasti, ja raskauden todennäköisyys heikkenee iän myötä. Lapsihaaveiden siirtäminen myöhemmälle iälle voi hankaloittaa lapsen saamista merkittävästi.
