Intiaanikesä toteutui harvinaisen aikaisin – tätä se tarkoittaa

Suomalaiset ovat saaneet kuluneena kesänä nauttia poikkeuksellisen upeasta heinäkuusta, kun historiallinen helleputki rikkoi useita ennätyksiä. Elokuu oli kuitenkin säiden puolesta melko koleaa ja sateista, mutta nyt syyskuussa tilanne muuttui täysin, ja lopulta myös helleraja ylittyi lauantaina.

Mainos (jatkuu alla)Mainos päättyy

Parhaillaan suomalaiset saavat nauttia intiaanikesästä, mutta mitä termi tarkoittaa? Intiaanikesä on määritelmällisesti myöhäiseen syksyyn osuva poikkeuksellisen lämmin ja usein aurinkoinen sääjakso, joka seuraa viilenneitä säitä ja ensimmäisiä hallayöitä.

Tyypillisesti ilmiö ajoittuu loka–marraskuulle, mutta tänä vuonna se ajoittui Ilmatieteen laitoksen mukaan jo syyskuun alkuun, koska Suomessa oli poikkeuksellisesti hallaöitä jo 20. elokuuta. Savukosken Tulppiossa mitattiin elokuun lopussa peräti 3,6 astetta pakkasta.

Meteorologien tulkinnan mukaan intiaanikesä on määritelmällisesti ensimmäisen syyshallan jälkeen alkavasta lämmön paluusta. Tällöin erotutaan yleisemmästä pitkittyneestä loppukesästä, jossa lämpimien jaksojen välissä ei ole mitattu pakkasia.

Suomalaisessa kielenkäytössä termiä käytetään täsmällisesti silloin, kun terminen syksy on jo alkanut ja sen jälkeen koetaan useamman päivän mittainen lämmin, kuiva ja suhteellisen tyyni jakso, jossa päivälämpötilat nousevat selvästi vuodenajan keskiarvon yläpuolelle. Lauantainen helle ylitti syyskuun alkupuolen keskiarvon selvästi.

Yleisradion mukaan intiaanikesän käsite tuli Suomeen 1900-luvun alkupuolella ja sana mainittiin ensimmäisen kerran tietosanakirjassa vuonna 1911. Intiaanikesä-nimitys viittaa Pohjois-Amerikan intiaaneihin, jotka havaitsivat lämpimän kauden toistuvan usein lokakuun puolivälissä.