Kelloja ryhdyttiin siirtämään kesäaikaan, jotta ihmiset saisivat enemmän valoisan aikaa elämäänsä ajan hypätessä tunnin eteenpäin keväällä. Syksyllä kellonaikoja siirretään takaisin tunti taaksepäin ja pimeät aamut muuttuvat valoisammaksi.
Keskusteluja kellojen siirtämisen tarpeellisuudesta käydään edelleen, käytäntö jatkuu monissa maissa. Suomessa siirrytään takaisin talviaikaan viikonloppuna, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 25.–26. lokakuuta. Kelloja käännetään tunti taaksepäin kello neljältä aamulla.
Kellon aikojen siirtyminen on herättänyt runsaasti vastustusta. Talviaikaan siirryttäessä on puhuttu, että siirrytään takaisin normaaliaikaan. Tämä tarkoittaa ainakin sitä, että sunnuntaina voi nukkua tunnin pidempään. Asiantuntijoiden mukaan kellonaikojen vaihteleminen vaikuttaa unirytmiin, vireystasoon ja jopa mielialaan.
British Sleep Societyn asiantuntijat ovat kannattaneet kesäajan täydellistä poistamista, koska puolen vuoden välein tapahtuvalla muutoksella on paljon kielteisiä terveysvaikutuksia.
Tutkimusten mukaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien riski kasvaa kuudella prosentilla kellonaikojen muuttamisen jälkeen. On myös näyttöä, että sydän- ja verisuonisairauksista johtuvaa kuolleisuutta on esiintynyt enemmän siirtymisen jälkeisinä päivinä.
Unilääkärit suosittelevat, että kellojen siirtoa edeltävänä päivänä mennään nukkumaan hieman normaalia myöhemmin ja pyritään välttämään kirkasta valoa illalla. Ulkoilu ja luonnonvalo puolestaan auttavat elimistöä sopeutumaan muutokseen nopeammin.
Kesäaikaan palataan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Vaikka EU on jo vuosia sitten valmistellut kesäaikaan siirtymisestä, niin päätös ei ole vielä toteutunut. Jäsenmaat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, jäädäänkö pysyvästi kesä- vai talviaikaan.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten kello, kesäaika tai laajemmin aihealueesta Lifestyle Terveys.
