Laskiainen tunnetaan pullista, hernekeitosta, mäenlaskusta ja iloisesta talviriehasta. Perinteisesti laskiaista seuraa 40 päivän paasto, joka on ollut vuosisatojen ajan osa eurooppalaista ja laajemmin koko maailman kulttuuriperintöä. Kyse ei ole vain uskonnosta, vaan vuoden rytmittämisestä sekä kehon ja mielen puhdistamisesta.
Paasto alkaa laskiaistiistain jälkeen tuhkakeskiviikkona ja kestää pääsiäiseen saakka. Historiallisesti se merkitsi yksinkertaisempaa ruokaa, vähemmän juhlintaa ja tietoisempaa läsnäoloa. Tahtia hidastettiin ja kerättiin voimia.
Runsas syöminen ja ilonpito kuuluivat laskiaiseen, mutta sen jälkeen on aika hidastaa. Ajatus on yllättävän ajankohtainen maailmassa, jossa kaikkea on jatkuvasti liikaa. Paasto ei ole vain pohjoiseurooppalainen ilmiö. Vastaavanlaisia jaksoja löytyy lähes kaikista kulttuureista.
Monissa Lähi-idän ja Aasian maissa paastotaan tiettyinä vuodenaikoina. Esimerkiksi idän uskonnoissa paasto liittyy mielen kirkastamiseen ja kehon puhdistamiseen. Tarkoituksena on saavuttaa tasapainoa ja selkeyttä.
Myös tiede on viime vuosina alkanut katsoa paastoa uusin silmin. Tutkimusten mukaan kevyempi syöminen tai ajoittainen paasto voi laskea matala-asteista tulehdusta, parantaa insuliiniherkkyyttä, tukea suoliston ja aineenvaihdunnan toimintaa sekä auttaa kehoa palautumaan ylikuormituksesta.
Paasto ei tarkoita nälkää tai äärimmäisyyksiä. Paaston aikana on syöty, mutta kevyemmin tai ainoastaan tiettyyn kellonaikaan. Nykyihminen soveltaa samaa ideaa eri tavoin. Joku luopuu makeasta, toinen alkoholista ja kolmas jatkuvasta somen selaamisesta.
Pimeän talven jälkeen keho ja mieli kaipaavat keventymistä ja kirkastumista. Kevään lähestyessä valon määrä kasvaa, liike lisääntyy ja ruokahalu muuttuu luonnostaan. Paasto tukee tätä siirtymää.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten laihdutus nainen tai laajemmin tästä aihealueesta Lifestyle, Terveys -osioistamme.
