Poliisi kielsi viskin juomisen torilla Helsingissä – olikin pahasti väärässä!

Viihdeuutiset · Jocka Träskbäck

Suomalaiset ovat viime aikoina saaneet tyrmistyä kerta toisensa jälkeen tilanteista, joissa valtion virkamiehet ovat tulkinneet lakia aivan toisin kuin lainsäätäjä on alunperin ajatellut. Lisäksi on tapauksia, joissa virkamies tulkitsee lakia suoraan lain vastaisesti.

Kansallinen Viskipuolue nousi tammikuussa otsikoihin, kun se jakoi ohikulkijoille ilmaiseksi viskiä julkisilla paikoilla. Puolue sai pian poliisilta sähköpostitse tiedon, että toreilla ei lain mukaan saa nauttia päihdyttäviä aineita. Poliisi vetosi kieltonsa perusteena järjestyslain neljänteen pykälään, joka kieltää päihdyttävien aineiden nauttimisen julkisilla paikoilla, jotka eivät ole puiston kaltaisia.





Järjestyslaki 4 §

Päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa, rajavartiolaissa (578/2005) tarkoitetulla rajanylityspaikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske erityisen luvan tai ilmoituksen mukaista anniskelualuetta taikka yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisätilaa. Se ei liioin koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa.

Viskipuolue teki asiasta kyselyn poliisihallitukselle, joka on nyt antanut vastauksensa. Samalla selvisi, että Helsingin poliisi toimi laittomasti kieltäessään viskin nauttimisen torilla. Poliisihallituksen ja hallituksen esityksen mukaan torit ja aukiot ovat nimittäin puiston kaltaisia paikkoja, joissa saa nauttia päihdyttäviä aineita, kunhan se ei aiheuta häiriötä.

Poliisihallitus toteaa lisäksi, että poliisi harkitsee tapauskohtaisesti koska nauttiminen aiheuttaa häiriötä. Tässä tapauksessa kielto annettiin jo etukäteen sähköpostilla, joten poliisi ei voinut harkita nimenomaan tätä tapausta. Tapauksesta kirjoitti ensimmäisenä blogissaan Juhani Kähärä.