Koronapandemian kotikoulu auttoi melusta kärsiviä – yksilöllinen oppiminen täytyy huomioida paremmin

Lifestyle Terveys · Terhi Piiroinen

Koronapandemian aiheuttama äkillinen koulujen sulkeminen ja hätäetäopetus koetteli etenkin sellaisten perheiden hyvinvointia, joihin kuuluu tehostettua tai erityistä tukea saavia lapsia. Vanhemmat tasapainoilivat työelämän vaatimusten ja lasten etäkoulunkäynnin tukemisen välissä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kasvatustieteiden tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessa vanhempien kokemuksia sekä voimavaroistaan että huolenaiheistaan lastensa hätäetäopetuksen aikana. Suurin osa vanhemmista koki, että heillä oli kykyä tukea lastensa oppimista ja etäkoulunkäyntiä. Vanhemmat myös pitivät lisääntyneestä vapaudesta sekä autonomiasta, sillä ne helpottivat rakentamaan juuri omalle perheelle sopivaa arkea. Toisaalta vanhemmat olivat myös samaan aikaan huolissaan lastensa oppimisesta, hyvinvoinnista ja vertaissuhteista.

– Jo aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että hätäetäopetus ja koronasulut vaikuttivat suuresti tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä elämään. Esimerkiksi terapiapalvelut, kuntoutuspalvelut ja mielenterveyden tuki vähenivät. Lapset reagoivat muutoksiin käyttäytymisellään, sillä aika haastoi myös lasten perustarpeiden täyttymistä, kuten sosiaalista vuorovaikutusta, nukkumista ja syömistä, Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan yliopistotutkija Kaisa Pihlainen kuvailee.

Kotiopiskelu mahdollisti myös opiskelun jakamisen pienempiin osiin ja etenemisen omaan tahtiin. Perinteinen kouluympäristö voi olla meluisa ja levoton, kun taas kotona voi olla rauhallista. Omaan tahtiin eteneminen ja rauhallinen keskittyminen tukevat hyvinvointia ja edistävät oppimista.

– Tulosten pohjalta voitaisiin miettiä, kuinka näitä havaintoja voitaisiin hyödyntää koulun arjessa sekä mahdollisilla tulevilla etäopetusjaksoilla. Voidaanko kouluissa tulevaisuudessa tarjota rauhallisempia ympäristöjä oppimiselle ja mahdollistaa nykyistä joustavampaa ja yksilöllisempää oppimisen rytmittämistä? Myös teknologiaa voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin hyödyksi esimerkiksi matkustelun tai pitkäaikaissairauden aikana.