Omakotitalossa asuvaa saattaa kohdata ikävä yllätys pitkäkestoisen ja kovan pakkasjakson päätyttyä. Pakkasjakson aikana yläpohjaan voi muodostua paksu kerros kuuraa, joka sään lauhtuessa sulaa.
Sulava kuura voi kastella villat ja kattorakenteet, kertoo Vesivek. Vettä voi päätyä jopa huonetiloihin.
– Kun pitkän pakkasjakson ajan kasvanut kuurakerros sulaa, vettä voi valua ämpärikaupalla yläpohjaan ja pirttiin asti. Moni huomaa ongelman vasta, kun vahinko on jo tapahtunut. Tällaisia tapauksia kohtaamme kymmenittäin joka talvi, kertoo Vesivekin liikentoimintajohtaja Pekka Bau tiedotteessa.
Ehjä katto ei aina ehkäise kuuran muodostumista. Ilmiön taustalla ei yleensä ole sade tai vuotava katto, vaan asuintiloista nouseva kosteus. Hengityksestä, suihkusta, ruoanlaitosta ja pyykinkuivauksesta syntyy vesihöyryä. Nelihenkinen perhe tuottaa huoneilmaan kosteutta jopa 10-15 litraa vuorokaudessa.
Lämmin ja kostea sisäilma nousee yläspäin. Mikäli höyryn- tai ilmansulussa on pieniäkin reikiä, löytää kosteus tiensä yläpohjaan. Vesihöyry jäätyy kuuraksi kostean ilman kohdatessa yläpohjan kylmät pinnat. Kosteus tiivistyy vedeksi samaan tapaan kuin pakastimen seinissä.
Kosteusvaurion riski kasvaa pitkien pakkasjaksojen aikana. Kuuraa saattaa kertyä yläpohjaan jopa kymmenien vesilitrojen verran. Omakotiasujien kannattaisi Vesivekin mukaan tarkkailemassa yläpohjan kuntoa vähintään syksyisin ja keväisin. Tällä tavoin esimerkiksi kuura, kosteus, tunkkainen ilma ja vuodot voidaan havaita ennen suurempien vaurioiden syntymistä.
Runsas kuura voi viitata lämpövuotoihin, minkä vuoksi yläpohjan riittävyys ja ilmasulun tiiviys on hyvä varmistaa. Myös yläpohjan tuulettumisesta ja aluskatteesta on syytä huolehtia.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten omakotitalo tai laajemmin tästä aihealueesta Koti & Asuminen -osioistamme.
