Suomessa selvitetään parhaillaan miten tekoälyn tuottamiin syväväärennöksiin eli deepfake-sisältöihin pitäisi puuttua. Identiteetin voi kaapata jo nyt, eikä meillä ole siihen oikeanlaista lainsäädäntöä. Toinen huoli kohdistuu esimerkiksi artistien matkimiseen tekoälyn avulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen, jossa tarkastellaan äänen, kuvan, olemuksen ja liikkeen synteettistä jäljittelyä. Samalla arvioidaan, riittääkö nykyinen lainsäädäntö suojaamaan ihmisiä tekoälyn aikakaudella.
Tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva deepfake-ilmiön vaikutuksista luoviin aloihin. Nyt arvioidaan millaisia muutoksia sääntelyyn mahdollisesti tarvitaan.
Generatiivisen tekoälyn kehitys on tehnyt mahdolliseksi sen, että ihmisen ääni, kasvot ja liikkeet voidaan kopioida digitaalisesti hyvin realistisella tavalla. Aidon ja feikin erottaminen on jo nyt vaikeaa. Suomessa ei ole erillistä lakia, joka suoraan suojaisi henkilön ääntä, ulkonäköä tai olemusta tekoälyn tekemältä jäljittelyltä.
Nykyinen suoja muodostuu useista eri sääntelykokonaisuuksista. Mukana ovat tietosuoja, yksityiselämän suoja, rikosoikeus ja sopimus- sekä vahingonkorvausoikeus. Kokonaisuus on kuitenkin hajautunut. Mikään yksittäinen laki ei vastaa suoraan deepfake-ilmiön aiheuttamiin ongelmiin.
Ilmiö koskettaa erityisesti luovia aloja. Näyttelijöiden, muusikoiden ja muiden esiintyvien taiteilijoiden ääni ja ulkoinen olemus ovat keskeinen osa heidän ammatillista identiteettiään ja tulonmuodostustaan. Luvaton tekoälyjäljitelmä voi vaikuttaa suoraan heidän toimeentuloonsa, maineeseensa ja yksityiselämäänsä.
Tanskassa valmistellaan jo lakimuutosta, joka antaisi ihmisille oikeuden omaan ääneen, kuvaan ja olemukseen ja edellyttäisi suostumusta tekoälyn tuottamien jäljitelmien julkaisemiseen.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten laki, tekoäly tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
