Jehovan todistajat hakivat lupaa liikkua Suomen itärajan rajavyöhykkeellä. Lupaa haettiin ovelta ovelle -saarnaamistyön vuoksi. Rajavartiolaitos kieltäytyi. Nyt Itä-Suomen hallinto-oikeus on katsonut, että päätös oli lain mukainen, vaikka se rajoittaakin uskonnon- ja sananvapautta.
Jehovan todistajat halusivat käydä rajavyöhykkeellä asuvien ihmisten luona keskustelemassa uskonnosta ja tarjoamassa ilmaista raamattukurssia. Ovelta ovelle -saarnaaminen on Jehovan todistajien uskonnonharjoittamisen keskeinen muoto. Rajavartiolaitoksen kieltäydyttyä saarnaajat valittivat asiasta hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeus katsoi vaikeuttavan rajaturvallisuuden ylläpitoa
Hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että uskonnollinen saarnaamistyö voi sinänsä olla rajavartiolain tarkoittama hyväksyttävä syy hakea rajavyöhykelupaa. Pelkkä uskonnon harjoittaminen ei siis ollut este luvan myöntämiselle. Lupa voitiin kuitenkin evätä toisesta syystä.
Rajavartiolain mukaan rajavyöhykelupa voidaan myöntää vain, jos toiminta ei aiheuta ilmeistä vaaraa rajajärjestykselle tai rajaturvallisuudelle. Rajavartiolaitos katsoi, että rajavyöhykkeellä liikkumisen lisääntyminen voisi lisätä rajavalvonnalle tulevia hälytyksiä ja tehtäviä sekä vaikeuttaa rajaturvallisuuden ylläpitämistä.
Arvioon vaikutti myös se, että Suomen ja Venäjän välisen rajan turvallisuustilanne on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Viranomaiset ovat pitäneet välineellistettyä maahantuloa vakavana uhkana kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.
Hallinto-oikeus hyväksyi rajavartiolaitoksen perustelut ja katsoi, että lupaa ei ollut pakko myöntää. Tuomioistuimen mukaan päätös rajoittaa uskonnonvapautta ja sananvapautta rajavyöhykkeellä. Rajoitus on kuitenkin hyväksyttävä ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden, eli rajaturvallisuuden ylläpitämiseen.
Rajoitus on kuitenkin hyväksyttävä ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
Valittajat vetosivat myös siihen, että heillä oli aiemmin ollut rajavyöhykelupa. Hallinto-oikeuden mukaan tämä ei kuitenkaan luo automaattista oikeutta saada lupaa jatkossa, jos turvallisuustilanne on muuttunut.
Näin ollen hallinto-oikeus päätti, että Rajavartiolaitos sai käyttää harkintavaltaansa ja jättää luvan myöntämättä.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen, joten asiasta voidaan vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Raamattu, rajavartiolaitos tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
