Tyttöjen kouluruokailu huolettaa – noin puolet skippaa

Elintarviketeollisuusliitto on huolissaan nuorten kouluruokailusta. On käynyt ilmi, että yhä useampi nuori yläkoululainen jättää koululounaan kokonaan syömättä.

MAINOS ALKAA
MAINOS LOPPUU

Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi yläkoululainen jättää koululounaan väliin. Lounaan skippaaminen on yleisintä etenkin tyttöjen kohdalla. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä vain noin puolet syö koululounaan joka päivä.

Koululounaan skippaamiseen on monia syitä, ja tilanne vaihtelee kunnittain. Yksi tekijä on tietenkin ruoan maku, mutta toinen suuri tekijä on myös ruokailutilanne. Kuntien ja hyvinvointialueiden ruokapalvelujen ammattilaiset tekevät parhaansa sen suhteen, että he valmistavat paitsi maukasta, mutta myös ravitsevaa ruokaa, joka noudattaa ravitsemussuosituksia.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan todellinen huolenaihe kouluruokailussa on se, että yhä useampi nuori jättää maksuttoman koululounaan kokonaan syömättä. Tämä heikentää selvästi oppilaiden jaksamista, oppimista ja hyvinvointia.

Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyyn etenee kansalaisaloite, jossa esitetään lain säätämistä, jolla perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa tarjottavan ruuan tulisi olla ultraprosessoimatonta. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan ultraprosessoimattoman ruuan määritelmän kirjaamista lakiin.

Elintarviketeollisuusliitto pitää aloitteen tavoitteita lasten terveyden, oppimisen ja kotimaisen ruoantuotannon vahvistamisesta sinänsä kannatettavina. Liiton mukaan aloitteessa kuitenkin sekoitetaan keskeisiä käsitteitä.

Ultraprosessointi perustuu niin sanottuun NOVA-luokitteluun, jota on kritisoitu laajasti tiedeyhteisössä sen tieteellisen perustan puutteen vuoksi.

Luokittelun mukaan myös monet ravitsemuksellisesti laadukkaat ja perinteiset elintarvikkeet, kuten ruisleipä tai kaurapuuro, voidaan määritellä ultraprosessoiduiksi. Elintarviketeollisuusliiton mukaan prosessointi on välttämätöntä, jotta raaka-aineet saadaan turvalliseen ja käyttökelpoiseen muotoon.

Kansalaisaloitteessa esitetään myös lisäaineiden käytön rajoittamista, mutta Elintarviketeollisuusliiton mukaan lisäaineista ei ole syytä olla huolissaan. Niitä käytetään vain tarkkaan säädellysti ja perustelluista syistä, kuten säilyvyyden, rakenteen tai maun parantamiseksi.

Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten , , tai laajemmin tästä aihealueesta Ruoka, Terveys, Viihdeuutiset -osioistamme.