Eva Wahlström avautui kokemastaan: ”Läskiperse, syöttöporsas ja liian lihava maailmanmestariksi”

Viihdeuutiset · Terhi Piiroinen

Ammattilaisuransa nyrkkeilijänä tänä vuonna lopettanut Eva Wahlström on kertonut karuista kommenteista, joita hän on saanut painonsa vuoksi uran aikana. Nainen on julkaissut vertailukuvat kisapainosta ja nykyisestä, uran jälkeisestä vartalostaan.

Wahlström kertoo, että hänen rasvaprosenttinsa mitattiin ensimmäisen kerran 16-vuotiaana. Se oli naiselle erittäin alhainen 13 prosenttia. Silloinen valmentaja oli kutsunut Evaa pulskaksi. Kehon rasvan määrä laski parin seuraavan vuoden aikana 11 prosenttiin.

– Sain pitkin vuosia kuitenkin kuulla olevani muun muassa läskiperse, syöttöporsas ja liian lihava maailmanmestariksi. Kilpailin amatöörinä alle 60 kg:n sarjassa ja ammattilaisena reilun kilon alempana. Viikot ennen kisoja olin niin uupunut ja nälkäinen, että öisin vapisin sängyssäni. Olen käytännössä laihduttanut yli 20 vuotta, yhteensä satoja kiloja, Wahlström paljastaa Instagramissa.

Hänen mukaansa painolla on iso merkitys nyrkkeilyssä. Wahlström haluaa kuitenkin muistuttaa, että urheilijan olisi huolehdittava kehostaan riittävällä ja terveellisellä ravinnolla.

– Riittävä ravinto on polttoainetta, kehon rakennusaineita, suojaa vammoilta, vauhdittaa aivotoimintaa, vähentää stressiä, parantaa unta ja vastustuskykyä, vähentää tulehdusriskiä, huolehtii hormoonitasapainosta jne. Liian vähäinen ravinto syö psyykettä, masentaa, huonontaa itsetuntoa ja itsevarmuutta, vähentää luovuutta ja on mieletön stressi elimistölle. Mun silmissä hyvinvoiva, palautunut, energinen luova ja elämän nälkäinen urheilija korkeammalla rasvaprosentilla on paljon vaarallisempi kuin nälkiintynyt huippuunsa kiristynyt urheilija.

View this post on Instagram

Toisessa kuvassa olen viimeisen kerran lähellä kilpailupainoa, toisessa nykypainossa. Olin 16 v. nyrkkeilijänalku, vasta kasvamassa naiseksi, kun multa ensimmäisen kerran mitattiin rasvaprosentti. Se oli silloin 13%, eli todella matala naiselle. Silloinen valmentaja kutsui minua silti pulskaksi. Kaksi vuotta myöhemmin lukema oli tippunut kahdella prosentilla. Sain pitkin vuosia kuitenkin kuulla olevani mm läskiperse, syöttöporsas ja liian lihava maailmanmestariksi. Kilpailin amatöörinä alle 60 kg:n sarjassa ja ammattilaisena reilun kilon alempana. Viikot ennen kisoja olin niin uupunut ja nälkäinen, että öisin vapisin sängyssäni. Olen käytännössä laihduttanut yli 20 vuotta, yhteensä satoja kiloja Painoluokkalajeissa painolla on iso merkitys, siitä ei pääse mihinkään. Mitä enemmän lihasmassaa ja raajojen pituutta saa mahtumaan painoonsa, sitä enemmän etua saadaan vastustajaan nähden. Tämä toimii kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen saakka. Tämä on vain yksi mittari joka helposti vie pois muita ominaisuuksia, jolla voisi taata ylivoimaa. Jostain syystä moni nyrkkeilyvalmentaja tuntuu pitävän rasvaprosenttia mittarina siitä, miten kovasti urheilija haluaa huipulle. Se on myös keino hallita ja jopa alistaa urheilijaa. Painon nousu nähdään periksi antamisena. (Meronen oli poikkeus, joka ennemmin näki minut hyvinvoivana ja nauravaisena.) Kun katsoo tilannetta toisesta näkökulmasta voisi ajatella, että urheilija joka syö liian vähän, ei pääsis huipulle. Eihän formuloitakaan tankata huonolla bensalla tai jätetä öljyämättä, kun haluataan tehdä tuloksia. Riittävä ja terveellinen ravinto takaa nuoren kasvun ja palautumisen. Riittävä ravinto on polttoainetta, kehon rakennusaineita, suojaa vammoilta, vauhdittaa aivotoimintaa, vähentää stressiä, parantaa unta ja vastustuskykyä, vähentää tulehdusriskiä, huolehtii hormoonitasapainosta jne. Liian vähäinen ravinto syö psyykettä- masentaa, huonontaa itsetuntoa ja itsevarmuutta, vähentää luovuutta ja on mieletön stressi elimistölle. Mun silmissä hyvin voiva, palautunut, energinen luova ja elämännälkäinen urheilija korkeammalla rasvaprosentilla on paljon vaarallisempi kuin nälkiintynyt huippuunsa kiristynyt urheilija.

A post shared by eva wahlström (@eva_wahlstrom) on